A rock and a hard place

Vähän hiljaista täälä blogin puolella, mutta ei toisaalta ole ihmeempiä tapahtunutkaan. Ei jaksa päivittää vaan sitä että en ole tehnyt normi arkea kummempaa, treenannut ja tehnyt töitä. En ole käynyt viihteellä tai tavannut ihmisiä. Tylsä elämä or what? :D

Nääh. Nautin kyllä arjestani, liikunta on kivaa ja töissäkin viihtyy kun kerta on töitä! Ainoa miinus, aika iso sellainen, on parisuhteeni kivikkoisuus. Pitkät työpäivät yhdistettynä aamutreeneihin vievät illasta tehokkaasti mehut, ja en liiemmin jaksa panostaa kodinhoitoon, Puoliso joutuu aika paljon hoitamaan asioita yksin. Toisaalta nämä ruokavaliojutut pistävät meidät syömään about eri ruokia, sillä nyt kun Puolisokin treenaa, se tarvii ruokaa n. 3 x enemmän mitä se aiemmin söi. Emme toisaalta kerkeä syömään ikänä yhdessä, sillä aamiaisaikaan minä olen salilla ja päivällisaikaan vielä töissä. Viimeaikoina Puolison ruokavalio-asiat ovat saaneet hänet aika happamaksi, en nyt niihin mene sen tarkemmin, mutta parisuhteeseen se vaikuttaa kun yhdessä ollaan lähinnä nukkumassa ja pari tuntia illasta telkan äärellä ja nekin tunnit toinen on pahalla päällä.

On ollut päiviä, jolloin huomaan jo puhelusta että kotona ollaan kiukkusia ja haluaisinkin jäädä vain töihin. On ollut myös päiviä kun olen mennyt kävelylle voidakseni paeta hapanta ilmapiiriä tai halunnut palata töihin samasta syystä. Joku sanoisi, että pitäkää parisuhdeviikonloppu, viettäkää aikaa yhdessä tai käykää vaikka ravintolassa. Nojoo, kivoja ajatuksia, mutta ylläripylläri minä olen töissä joka viikonloppu. Perjantaisin menee noin kuuteen, lauantaisinkin olen töissä n. 6-8 h. Jos en ole, rahaa ei tule, joten tehtävä on. Ärsyttää ja surettaa. Rakastan Puolisoa, mutta hajottaa tämä viikosta toiseen jatkuva hapan ilmapiiri. Kaipaan sitä iloista ja nauravaista kumppania. Eilen pitkästä aikaa näin vilauksen siitä Puolisosta jälleen, toivossa on hyvä elää että se aurinko paistaisi risukasaankin. Jos muutosta ei tule niin en tiedä kauanko jaksan.

Ehdotin eilen että mentäisi katsomaan lauantaina Tampereen Venetsialaisia, eli sitä ilotulitus ja musiikki - juttua kaupungilla. Eilen se oli vielä menossa mukana. Toivon että tulisi mentyä, mutta epäilen. Saunavuoro sattuu nimittäin olemaan la klo 21-22. Puoliso ei ikänä halua jättää sitä väliin, ja tuo tapahtuma on juuri siinä 20-22 aikavälillä. Joten haaveeksi jää tämäkin.

Something I can never have

Sunnuntai taas käsillä ja elokuukin jo puolessa. Pe poikkesin chilifesteillä ystävän kanssa, tehtiin vähän ostoksia ja juotiin parit chilijuomat anniskelualueella. Saatiin idea lähteä illasta heille grillaamaan, joten kodin kautta suunnaksi sitten Annala. Grillailtiin juustojalopenoja sekä chilimakkaraa, yum! Ainoa pikku miinus on tämä mukava vatsavaivani. 

En ole tämän blogin puolella tainnut siitä mitään puhuakaan, ainoastaan treeniblogin puolella. Pidempään olen kärsinyt erinäisistä vatsavaivoista, mahani on aina turvonnut aika helposti, vessakäynnit eivät toimi normaalisti ja ilmavaivojakin tulee aika helposti. Tuossa viikko takaperin huolestuin enemmänkin, sillä vatsani turposi ihan tosissaan. Näytin siltä, että olisin ollut viimeisilläni raskaana ja olo oli turvonneen tukala. Joko en käynyt vessassa ensinkään, tai sitten asuin siellä, mutta normaalia toimintaa ei näkynyt. Äidilläni on vastaavaa joten arvasin mikä on kyseessä, lääkärikin sen sitten vahvisti.

Kyseessä on ärtyvän suolen oireyhtymä, joka saa vatsani kenkkuilmeaan erityisesti tiettyjen ruokien kanssa. Suoranaista hoitoahan hommaan ei ole, mutta tiettyjä ruoka-aineita on hyvä välttää. Kuten esim. Ruis, vehnä, ohra, omena, sipuli, ksylitoli, makeutusaineet, pavut, linssit, soija, hiilihapot, kaali, makeiset, runsasrasvainen ja maustettu ruoka, kahvi, alkoholi, kivelliset hedelmät esim. omena, useat "kevyt" ja "rasvaton" -tuotteet... Yay. Joitain noista saatan pystyäkin syömään, mutta ensialkuun tuota litaniaa olisi hyvä välttää. Kokkaaminen on ollut vähän outoa. Gluteenitonta ja suht mautonta. Chlistä en vielä luopunut, mutta sekin on nyt kohdattava, ei se mahani chilistäkään pitänyt. Toistaiseksi en syö ulkona tai mitään herkkuja, en juo limuja tai alkoholia, teen ruokani itse ja tyydyn juomaan vettä. Pysynpähn terveellisessä ruuassa. 

En vain ole päässäni ihan sisäistänyt tätä vielä. Rakastan tulista ruokaa. Rakastan papuja. Rakastan kola zeroa. Käytän paljon makeutusaineita. Rakastan ruisleipää. Laitan sipulia ja soijaa about joka ruokaan. Nyt kaikesta jota rakastan, pitäisi luopua. Tumma gluteeniton leipä sisälsi sitten 250 kcal per satsi. Ihan hitosti. Leipäni on nyt sitten gluteenitonta näkkäriä sillä noin kaloritiheää kamaa mitä muu leipä on en suostu napaani vetämään. Eniten kirpaisee tuo chili. Millä hitolla maustan ruokani??? Voisko syömisen vaikka lopettaa all together, sillä ruuanlaitosta ja hyvästä aterioinnista meni just into.

No Time to Cry

Viikkoni töissä alkanut hieman edellistä rauhallisemmin, mutta on töitä kuitenkin ollut. Eilen hain loput kamat vanhasta paikkaa, ja vein muutaman jutun joka oli itselle jäänyt. Enää jäljellä avaimien palautus sitten loppukuusta. Hieman jännittää, sillä Vuokranantaja on osoittautunut oikeaksi pain in the ass -tyypiksi. Jos jostain voi vinetä ja nyhtää euro, niin hän sen tekee. Odotan koko ajan että koska vinkuu minut maksamaan mitäkin kamaa joka muka on rikki tai hukassa, tai pistää maksamaan jotain lattianpesuja. Sain tietää, että sinne on menossa jo torstaina uusi tekijä, joten ainakaan lattiasta ei voi sen jälkeen vinkua. Sitäpaitsi, olin vuokratuolilainen. Ei minulle pitäisi marista lattioista. Toivon kuitenkin että kaikki menee ok ja voin palauttaa avaimet huoletta. Haluan keskittyä vain tulevaan.

Olen aika  tähän viikkoon, olen saanut arjen aika hyvin kohdalleen. Päivät ovat paikoitellen pitkiä, mutta olen päässyt ajoissa unille, tehnyt vähän kotihommia ja saanut kokattuakin. Kaikkea tuollaista normaalia, jonka viimeviikolla hoiti Puoliso, itse kun olin niin pihalla ja töistä uupunut.

Viikonloppuna on jälleen chilifest. Puoliso päivystää, joten luultavasti menen itsekseni perjantaina noutamaan vähän chilejä, mutta villeimmät kuviot jäävät väliin. Chiliäkin on pakkasessa jonkun verran yhäkin, mutta jalapenoja haluan hakea jättisäkin, jäin viimeksi ilman kun olin hidas. Tänä vuonna olen fiksumpi, ja haen ne jo perjantaina.

Ps. Savuttomana 1 kk.

When you don't see me

Ihana, rauhallinen viikonloppu kruunaa työkiireisen viikon. Töitä on saanut tehdä tosissaan, päiväni ovat venyneet sinne yhdeksäänkin tuntiin. Toki osa on ollut odottelua, mutta ei mitään sellaista mitä vanhassa paikassa. Järjetön helpotus itselle kun ei tarvitse murehtia koko ajan, että saanko vuokrarahat kokoon yms. Alla vilauskuva uudesta liikkeestäni kolapullon taustana. Joo, kyllä voi tyttö ilahtua kun löytää lempijuomaansa omalla nimellä varustettuna ;)

Löysin!

Uskaltauduin pitkästä aikaa ostamaan jotain vaatettakin goottikirpulta facesta sekä huutiksesta. Vaatekaappini kaipaa täydennystä, erityisesti jotain tyylikästä sellaista. Kaappini täydentyy parilla Lip servicen paidalla ja yhdellä t-paidalla. Yay! Ulkonäköasioista puheen ollen, olen jotain kuukauden verran popsinut jotain piimaxin kalkki c-tabuja kynsien kasvusta haaveillen. Ja piruvie, todettava on että toimii. Yleensä en paljon kynsiä kasvattele, tuppaavat liuskottumaan ja katkeamaan. Nyt sain ne jopa viilattua kivaan malliin, joka aiemmin on viimeistään tuhonnut kasvatusyritykseni. Suosittelen noita piitabuja lämpimästi <3

Todiste:

Kynteni <3

Suunnittelin hieman syksylle menojakin, lokakuun kymmenes mennään Puolison kanssa Turmion kätilöiden keikalle. Samassa kuussa on 30-vee synttärini, pitäisi kai miettiä jotain siihenkin. Mutta tuparit sitä ennen. Joo, muutettiin helmikuussa, mutta mehän pidetään tuparit vaikka sitten vähän myöhässäkin ;) Ensialkuun pitäisi nähdä muutamia ystäväisiä tässä parin viikon sisään ihan illanvieton merkeissä. Arki palaa uomiinsa muutenkin heti huomenna, kun puolison loma loppuu. Pakko laittaa viimemaanantain kuva roosterista, pojat intoutui drinksuilemaan ja sotki kaljaan viskiä ja baileysiä. Näytti siltä että joku ois lauennut tuoppiin, ja maku oli jotain järkyttävää. Yllytyshulluille suosittelen, takuuvarma laattadrinkki :D

Kalja-viski-baileys.

To Paradise

Niinhän sen viikonlopun kanssa kävi, että kun kovin meinasi kotona pysyä niin viihteellehän sitä mentiin. Lauantaina oltiin vielä kotosalla, mutta sunnuntaina istuttiin sitten Puolison työkaverin kanssa ensin iltaa meillä, josta siirryttiin sitten Lempäälään tutun luo saunomaan. Itse palauduin kuitenkin kahden maissa kotio unille, ja maanantain iltavuoroisa työpäivä sujui ihan mukavasti ilman kohmeloa.

Maanantaina piti käydä vain pikaisesti moikkaamassa erästä ystäväämme Mr E:tä Plevnassa. Herra puolisoineen on muuttanut hiljakkoin Lahdesta Tampereelle, ja oli nyt ystäviensä kanssa viettämässä lomaviikkoa täällä. Juututtiin kuitenkin seuraan ja siirryttiin Plevnasta Roosteriin. Roosterissa oli joku Reggaeta ja makkaraa - teema, mutta mikässiinä, helkutan hauskaa oli. Muutaman uuden tuttavuuden kanssa tuli todettua maailma taas helvatan pieneksi, sillä sen verran erikoista taas oli ettei muka aikaisemmin olla missään yhteyksissä tavattu. Itse olin puolen iltaa kolalinjalla, sillä tiistaina piti kuitenkin olla töissä jo ysiltä.

Krapulalta vältyin, mutta tiistain väsymys oli ihan omaa luokkaansa. Yllättävän kivuttomasti kuitenkin sain selätettyä tuon 9 h työpäivän, ja uni tuli eilen aikaisin. Tänään olin aamusta ortopedillä tämän polviongelmani takia. Fyssari väänteli kyllä lonkkani kohdalleen ja auttoi kipeää jalkaani, mutta jokin siellä yhä vialla tuntui olevan. Ortopedi väänteli jalkaani jonkun aikaa ja kuunteli sitä metakkaa jota rutiseva polveni piti, ja totesi että minulla on lumpionivelen kipuoireyhtymä. Hommaan ei leikkaushoitoa ole, mutta jumppaamaan joudun. Ja luultavasti aina soveltamaan jalkatreenejä polvilleni sopivaksi. Hienoa kuitenkin, että asia selvisi kokonaan. Helpottaa vaan saada kivulle nimi.y

Loppuviikkoni menee töissä, ilokseni olen huomannut että tässä uudessa sijainnissa niitä peräti on. Olen tehnyt nyt 5 työpäivässä puolet koko viimekuun saldosta. Yay! En kuitenkaan lupaa olla viihtelemättä, sillä johan sen maanantaina huomasin että miten käy kun jossain niin menee julistamaan.

Minä Määrään.

Uuteen paikkaan on nyt kotiuduttu. Ja rakastan sitä! Liikkeeni näyttääkin nyt kampaamolta, paikka on nimittäin todella tyylikäs. Edellinenhän oli toisen kerroksen tila kirppistyylillä, mikään ei sovi toisiinsa ja lattiakin perus toimistolattia. Happy me jolla on maulla suunniteltu kaunis tila. Ja asiakkaita. Eilen aamupäivästä purin kamojani paikalleen, iltapäivästä oli sitten pari oppilasta. Tänään olin itsekseni töissä, ja lähes täysi päivä. Nettivaraus on rakkautta ensiklikkauksella <3

Viikonloppu olisi edessä, mutta huomenna on ohjelmassa lähinnä töitä. Ei ole oikein energiaa tämän hektisen viikon jälkeen suunnitella mitään biletyksiä. Ei edes tunnu siltä että olisi perjantai. Taidan kuitenkin korkata tänään sen kunniaksi lonkeron.