No Time to Cry

Viikkoni töissä alkanut hieman edellistä rauhallisemmin, mutta on töitä kuitenkin ollut. Eilen hain loput kamat vanhasta paikkaa, ja vein muutaman jutun joka oli itselle jäänyt. Enää jäljellä avaimien palautus sitten loppukuusta. Hieman jännittää, sillä Vuokranantaja on osoittautunut oikeaksi pain in the ass -tyypiksi. Jos jostain voi vinetä ja nyhtää euro, niin hän sen tekee. Odotan koko ajan että koska vinkuu minut maksamaan mitäkin kamaa joka muka on rikki tai hukassa, tai pistää maksamaan jotain lattianpesuja. Sain tietää, että sinne on menossa jo torstaina uusi tekijä, joten ainakaan lattiasta ei voi sen jälkeen vinkua. Sitäpaitsi, olin vuokratuolilainen. Ei minulle pitäisi marista lattioista. Toivon kuitenkin että kaikki menee ok ja voin palauttaa avaimet huoletta. Haluan keskittyä vain tulevaan.

Olen aika  tähän viikkoon, olen saanut arjen aika hyvin kohdalleen. Päivät ovat paikoitellen pitkiä, mutta olen päässyt ajoissa unille, tehnyt vähän kotihommia ja saanut kokattuakin. Kaikkea tuollaista normaalia, jonka viimeviikolla hoiti Puoliso, itse kun olin niin pihalla ja töistä uupunut.

Viikonloppuna on jälleen chilifest. Puoliso päivystää, joten luultavasti menen itsekseni perjantaina noutamaan vähän chilejä, mutta villeimmät kuviot jäävät väliin. Chiliäkin on pakkasessa jonkun verran yhäkin, mutta jalapenoja haluan hakea jättisäkin, jäin viimeksi ilman kun olin hidas. Tänä vuonna olen fiksumpi, ja haen ne jo perjantaina.

Ps. Savuttomana 1 kk.

What's under my bed

Perjantaista tulikin vauhdikkaampi mitä odotin. Aloiteltiin tosiaan Puolison työkaverin luona. Budjetin tiukkuuden vuoksi varustauduttiinkin oluen sijaan viinalla ja limulla, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi niin budjetillisesti kuin oman olonkin kannalta. Kämpältä suunnattiin keskustaan, ja yläaleen. Yläalessa näkyi tuttuja, Mr A, jonka kanssa törmäilty lähinnä toisen kaverini Mortuksen kanssa liikkuessa. Työkaverit poistui yläalesta koteihinsa, joten Puoliso, A ja minä jatkettiin. Bongattiin joku baari Londonin lähettyviltä, jossa vissiin oltiin ainoat valkoihoiset paikalla. Baarien sulkeuduttua siirrytiin jatkoille A:n luo, se kun sattui asumaan keskustassa ja sen kämppiksetkin sopivasti pois. Kotiin löydettiin lopulta joskus aamu kuuden jälkeen.

Herättiin sitten yhdentoista aikoihin kun ystävämme viestitti Lahdesta, että lähtee ajelemaan. Yllättävän vähällä krapulalla selvittiin siihen nähden, että juotiin kuuteen. Tosin, käydessäni limunhakureissulla kaupassa, tuntui että olin yhä kännissä. Käytiin chilifesteillä, ja krapula alkoi hiipiä olotiloihimme, eikä sitten selvitty illasta Annalaan grillailemaan. Nukuin itse 4 h ja Puoliso koko päivän.

Tänään olisi tarkoitus käydä Annalassa, viedä kaverille sen chilit, jotka sille ostettiin. Jos vähän siivoilisi ja valmistautuisi työviikkoon. Otin tosiaan ilon irti tästä vapaaviikonlopusta. Sovittiin A:n kanssa kahvittelevamme viikolla, mutta muuten aika normaalin rauhallinen työviikko tulossa. Jos ensilauantain olisi töissäkin.

Miss Take

Viikko töissä oli aika hiljainen. Liekö syynä ihmisten viimeiset lomanrippeet ja niistä nauttiminen, palkkapäivän sijainti loppukuussa vai mikä, mutta ikävän hiljaista kuitenkin. Kokonaisuudessaan ensimmäinen kuukauteni meni kuitenkin suht mukavasti! Ei valittamista.

Tänään alkoi ensimmäinen vapaa viikonloppuni. Lähdin töistä aiemmin, poikettiin Puolison kanssa Chilifesteillä noutamassa chilit. Palataan sinne vielä viikonlopun aikana tuijottamaan nagansyöntikisaa, ostamaan hieman lisää chilejä ja varmaan näkemään jokusta ihmistä. Tänään illasta suunnataan Puolison työkaverin luo iltaa istumaan. Hetken mietin, että menenkö matkaan vai jäänkö kotiin, mutta taidanpa mennä. Seuraava mahdollisuus istua perjantaina iltaa kellosta välittämättä tulee ties koska.

Huomenna tosiaan poiketaan vielä chileillä, katsotaan Housen 7. tuotantokautta dvdltä ja nukutaan pitkään! Jos joku nyt ehdontahdoin huomiselle sattuu aikaa haluamaan, menen sen tekemään, mutta on ollut niin hiljainen viikko, että epäilenpä. Ensiviikolle mainosta taas niin eiköhän se siitä!

Stone cold crazy

Viikonloppuni meni mukavasti viihteellisissä merkeissä. Perjantaina vierailtiin jälleen Pariskunta Zzy -luona grillailemassa. Päädyin kuitenkin hyvissäajoin nukkumaan, koska halusin töihin lauantaina siivoilemaan ja järjestämään paikkoja.

Lauantaina töiden jälkeen pyörähdin Bub kultaisessa apinassa Puolison & ystävien kanssa yksillä, mutta lähdin kotiin päiväunille Puolison jatkaessa iltapäivää ja iltaa työporukalla. Itsekin suuntasin illasta ulos, aloiteltiin ystävän kanssa Tuopissa, josta jatkettiin kaupungille, lopulta Hällään. Ilta oli mukava, ja vältyin sunnuntain krapulaltakin.

Tällä viikolla on odottamani Chiliferstarit. Juominen voisi jäädä kyllä tällä kertaa välistä, jos sitä keskittyisi ennemmin chiliin. Viimeaikoina onkin chilittänyt paljon, tilailin kastikkeita poppamiehestä, herkuttelen chilikaakaolla ja laitan chiliä jopa nakkikeittoon ja salaattiin. Addiktoivaa settiä. Mutta kun tulinen <3

Chili!

Tekisi mieli pomppia ilosta kun ilma on niin ihanan syksyinen! Lehdet alkaa saada jälleen kirjavaa väritystään, ja aamut ovat ihanan kirpeitä. Kohta voi nauttia taas kupillisen teetä ilman tulee liian hiki. Viikon loppupuoli viuhahti ohi ihan yhtä nopeasti mitä se alkupuoliskokin. Töissä on sujunut ihan mukavasti, töihin on ollut suht kiva mennäkin.

Perjantaina katseltiin läjä leffoja mr. Puolison kanssa ja mässättiin Ben & Jerry's jätskillä. Ihana koti-ilta kahdestaan. Olen aika kotihiiri ja voisin viettää vaikka kuinka monta romattista iltaa rakkaan kanssa hyvän ruuan ja elokuvien parissa. Listalla oli mm. Marilyn Monroen River of no return. Leffa sinänsä oli suht kepoisella juonella varustettu Marilynille räätälöity pätkä aikansa loistavilla tehosteilla, mutta jokin siinäkin vaan toimi ja pidin elokuvasta. Marilynin karisma ja menneiden vuosikymmenten havina kaiketi.

Lauantaina aloitin päiväni värjäilemällä pääni jälleen ruskeaksi. Niin, rakastin sitä blondia! Mutta vaalennusaine tappaa tukkani ja päänahkani. Kyllästyin värjäämään tukkaani parin viikon välein, kyllästyin että tukka tuntui karhealta ja latvat huusi kuolemaa. Ruskea tuntuu kuitenkin niin tylsältä, mutta hiukset ja hiuspohja kiittää kun en värjäile enää niin tiuhaan.

Lauantaina meille saapui myös ystävämme Lahdesta, suunnitelmana suunnata kolmikkona kohti chilifestejä. Chilejä tarttui mukaan 40 eurolla ja maisteltiin hieman chilijuomia. Lempparichilini on yhäkin Aiji Crystal, sopivan tulinen, mutta todella mainion makuinen! Pitihän sitä muutama Naga morickin ostaa, vaikka on ehkä maailman riittoisin chili! Alkoholipitoiseksihan se ilta siitä sitten muuttui, mutta oli hauskaa! Meille saapui myös pari mr. Puolison työkavereista ja ilta jatkui aamu neljään saakka. Hillitsin kuitenkin itseni, enkä saanut mitään alkoholiangstia tai edes krapulaa. Hyvä minä.

Sunnuntaina maistui uni peräti yhteen asti, ja aikamme istuskeltuamme ystävä suuntasi takaisin Lahteen ja minä ja Puoliso tapaamaan muita ystäviä chilifesteille chilinsyönnin mm kisoihin. Katseltiin kisa ja suunnattiin sitten Plevnaan oluelle. Plevna osoittautui turhan viileäksi paikaksi joten seuraava sijainti oli Jack the roosterin terassi. Roosterin sapuskat ovat osoittautuneet suht hyviksi joten romutin dieettini syömällä burgerin. Päädyttiin Puolison kanssa vielä extempore leffareissulle ja käytiin katsomassa viimeisin Transformers. Kyllähän sen katsoi, mutta genre ei oikein kolahda niin olin nukahtaa puoliväliin! Leffa oli turhan pitkä, naisen rooli oli näyttää Megan Foxilta ja puoli leffaa pelkää tekniikkaherutusta. No more Transformers for me thank you.

Pstt. Bongaa seurueemme kohdasta 0.16 http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/talta-naytti-kun-maailman-tulisinta-chilia-syotiin-kilpaa/art-1288408829460.html
Minusta näkyy peräti puseroa! Oon niin julkkis nyt että!