Moving out and moving in.

Muutosta selvittiin varsin hyvin. Ihanat ystävät auttoi, ja kamat roudattiin onnistuneesti. Mitä nyt pieni miinus, että nettiä ei uudessa osoitteessa vielä ole. Tänään pitäisi tulla, mikäli tekniikka toimii. Saatan olla vähän skeptinen, että "piuhat kiinni ja surffaamaan" -malli toimisi :D

Asuntokin näyttää pikkuhiljaa kodilta. Huonekalut ovat koossa, ja jäljellä on enää jokunen laatikko ja varastoreissu. Niin ja sisustaminen, taulut sun muut paikalleen. Olen aika ihastunut uuteen kämppään. Pohjaratkaisu on kiva, joten vähemmät neliöt eivät juuri haittaa. Lisäbonuksia tuo bidee, erillinen suihku ja lavuaarin hana (ennen oli yks ja sama, et voinu pestä hampaita jos toinen on suihkussa), liesituuletin, uudet keittiökoneet, tarpeeksi pistorasioita... Ainoa iso miinus on olkkarin ruma seinä, sininen ja reikäjuustoa. Ei vaan jaksa maalata sitä ihan heti.

Viikonloppuna on vapaata, ja minä suuntaan Puolison kanssa Lumoukseen. Luultavasti lauantaina, sikälimikäli lippuja vielä saa. Tarkoitus hakea nekin tänään. Viimevuonna en ollut lumouksessa, seurasta puute. Tänävuonna tulee Puoliso matkaan. Tykkään bilettää Puolison kanssa. Se on mahtavaa seuraa, ja tykkää tanssia <3

Loppukuusta Puolison Veli vaimokkeineen tulee käymään, ovat yhden yön meillä. Yay! Sen jälkeen onkin kaikki auki, mitä teen työkseni, missä teen työtäni ja miten kulutan aikaani. Kuukausi. Yksi kuukausi. Kulu nopeasti!

The Riff

Jee, päästään sittenkin pitämään hauskaa tänään, J pitääkin synttärinsä. Jos sitä tällä kertaa nautiskelisi maltillisesti, töitä olisi kuitenkin lauantaina ja se ravintolareissukin. Mutta kivaa päästä ulos ja tälläytyä,  ostin kivan pvc-mekonkin. Tänään sen ehkä kehtaisin laittaa, jos yhdistän johonkin maltillisempaan puseroon ja sukkiksiin. Huomenna en viitse sitä sellaiseen klassisempaan ravintolaan laittaa, näytän vain maksulliselta.

Aihe vaatteet nimittäin ovat olleet enemmän tai vähemmän ongelmana tässä jonkin aikaa. Kiitos kirppisreissujen, alkaa vaatekaapissani olemaan jälleen sopivaa päälepantavaa. Housut ovat se issue, joka vaivaa. Jos vyötäröstä on sopiva, reisistä ei mene. Jos reisistä istuu, vyötärö on valtava. Sen siitä saa kun omaa lihaksikkaat (lue: läskit) reidet. Jouduin viskaamaan nurkkaan armaat tavoitefarkkuni. Ne farkut, jotka eivät vuosi sitten menneet reisiä ylemmäs. Nyt tarvisen vyön, ja silloinkin pussittaa rumasti. Pvc-housut numero 2 joutaa myös narikkaan. Ei tarvi avata nappia että saa ne pois jalasta. Ei, en ole laihtunut enempää, mutta kai se on se treeni mikä vaikuttaa. Pari suosikkipaitaa on nimittäin pitänyt niinikään laittaa narikkaan. Kirraa hauksesta. Noh, en valita siitä että treeni näkyy jossain ;) Alan vain ymmärtämään, että miksi treenaajat käyttävät paljon urheiluvaatteita. Ne istuvat ja ovat mukavat!

Koti alkaa muotoutumaan pikkuhiljaa. Keittiö valmis, olkkari valmistuu viikonlopun aikana, ja ensiviikolla sitten haetaan lisämaalit eteistä ja makkaria varten. Ensiviikolla pääsen kuitenkin laittamaan jo olkkaria. Pitää vain hommata ne huonekalut. Joku voisi luulla että moisesta shoppailusta olisi innoissaan. No, minä en ole, sillä maku on tarkka, eikä miljoonassa huonekaluliikkeessä innosta juosta. Ehkä ne siitä vielä löytyy.

They only come out at night

Uusi asuntomme on yhä laatikoissa ja remontin keskellä, mutta ehkä tästä tulee joskus valmistakin. Keittiö on osittain maalattu, olohuone on vuorossa viikonloppuna. Olkkari kun saadaan kuntoon niin ostetaan niitä uusia huonekaluja, jotta saadaan vähän sisustustakin aikaiseksi. Sen jälkeen sitten makkaria, kun on jotain valmistakin.

Väsy blogaaja.

Itse olen ollut aika maassa tämän takia. Olen visuaalinen tyyppi, ja ahdistaa kun ympärillä ei ole mitään kaunista. Laatikoita, revittyjä seiniä ja osina olevia huonekaluja. Ei sisustusta, verhoja tai kauniita esineitä. Joo, ja me tosiaan vain maalataan. En tiedä miten kestäisin koko remonttia. Hatunnosto äidilleni joka on rempannut kohta 10 vuotta. En ajatellutkaan, että miten tärkeä viihtyisä asuinympäristö oikeasti on. Kolmatta viikkoa lattiatasossa ja pahvilaatikoissa asumista tosiaan vie veronsa ja laskee mielialaani. Noh, puoliso lupaili valmista olkkaria ensiviikon aikana. Hyvä, sillä sen jälkeen olisi meidän parisuhteen 7. vuosipäivä, ja haluaisin tunnelmoida sitä Puolison kanssa kaksin uudessa kodissa. Mutta jos ei ole edes ruokapöytää kasassa, pitää mennä ravintolaan.

Tänä viikonloppuna kutsuu Raisio ja perhe. Aluksi visiitti ahdisti, mutta nyt sitä oikeastaan menee ihan hyvillä mielin. Tuntuu, että tarvitsen sitä, lepoa, kunnon kirppiskierrosta äidin kanssa, kaunista luontoa. Äitini on myös sisutanut maulla, joten saan viikonlopun verran nauttia siitä kaipaamastani kauniista asuinympäristöstä. Tänään tuleekin pidettyä aika vajanainen työpäivä, menen luultavasti vähän myöhässä ja lähden aikaisin. Sekin tulee tarpeeseen. Pitäisi vissiin rentoutua hieman useammin, elämä ei saisi olla liikaa töitä, treeniä ja kotisressiä.

Olo on ollut tosi vetämätön viimeviikkoina, ja en aluksi ymmärtänyt että miksi. Nyt kun tätä olen jo toisessa blogissakin pohtinut, alkaa syykin hahmottumaan. Kolmatta viikkoa laatikkoelämää, koko ajan jotain muuttoa tai maalausta käynnissä. Töissä on ollut mukavasti asiakkaita, on ollut ihan kiirustakin. Samaan aikaan olen pitänyt treeniohjelmasta kynsin ja hampain kiinni, sekä yrittänyt sosialisoida normaaliin tapaan. Yöunet ovat jääneet normaalia vajavaisemmiksi, kiirusta töissä, siivousta/järjestelyä/jotain kotosalla, viikonloppu ulkona, treeniohjelman rankennus.. kai siinä nyt väsyy kun ei ehdi kunnolla edes alas istua. Tänään tuli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan nukuttua juuri niin pitkään kuin väsytti, ja olo on heti parempi. Josko se tästä viikonlopun aikana kohenisi.

A Demon's Fate

Jäi sitten saamatta. Tällä kertaa.

No eihän mikään voi mennä niinkuin Strömsössä. Ne huonekalut. Puoliso laittoi kyselyä valitsemistamme huonekaluista, esim. toimituksesta, tarkempia kokonaishintatietoja yms. Kauppa toimii Siilinjärvellä ja lupaili nimittäin toimitukset ympäri Suomen. Olisi kaikki ostettavat samassa kaupassa, eikä tarvitsisi juosta ympäri Tampereen huonekaluliikkeitä. Ikea-tyyli kun ei ole ihan sitä mitä haetaan. Noh, antoivat sitten ihan ala-arvoisen vastauksen, jossa ei vastattu esim. tärkeään toimitus-kysymykseen. Lueteltiin vain samat faktat jotka jo tiedettiin, ei vastattu kunnolla yhteenkään kysymykseen. Puolison hermot meni moisesta palvelusta, joten nyt joudutaan hakemaan huonekalut erikseen muualta. Keljuttaa, sillä kruunukalusteesta löytyi ainoastaan haluamamme tv taso. Uupuu vielä säkkituolit, 1 kpl tietokonepöytää, 2 kpl toimistotuolia, 1 kpl kirjahylly...  Haluamamme tietokonepöytäkin löytyi, mutta hintaa oli rutkasti enemmän, n. 600 euroa. Jookiitosei.

Ymmärrän kuitenkin Puolisoa, minäkään en halua asioida firman kanssa, josta saa huonoa palvelua. Esim. Shenker. Eräs kampaamotukku, jolta tilaan tuotteita käyttää Shenkeriä, ja viime kokemuksen jälkeen haen tuotteeni itse, enkä ota edustajan kautta. Tilasin tuotteet. Sain laskun, mutta tuotteita ei näkynyt. Soitin tukkuun, ja neiti katsoi koneelta, että autoon on pakattu laskutuspäivänä. Lupasi soittaa Shenkerille ja sitten minulle. Sain tietää, että olivat yrittäneet toimittaa pakettia eräänä keskiviikkona, kun itse tulin myöhemmin töihin. Ilmeisesti tosi aikaisin, sillä "ovet olivat kiinni" -lause viittaa siihen, että kukaan ei ollut paikalla. Ja työtoveri tuli yhdeksään. Ovet eivät olisi olleet kiinni, elleivät olisi olleet liikkeellä tosi aikaisin. Ja mitään lappua/infoahan eivät olleet minulle jättäneet. Ellen olisi tajunnut soittaa, paketti olisi jäänyt saamatta.

WTB

Noh, toimittivat kyselystäni seuraavana päivänä. Pyysin iltapäivätoimitusta, koska olin jälleen luennoimassa aamun. Äijä marssii sisään ja läväyttää lähteyslistan eteeni tervehtimättä tai mitään vaan suoriltaan karjaisee" Selitä mikä tämä on?!?" Mun reaktio: O.O "Niin mikä?" Äijä: "No tää klo 15 jälkeen?!?" Minä: "Ööh, no oli aamulla menoa, en ollut paikalla?!?" Mielessäni kiljuin että vittuako se sulle kuuluu mun aukioloajat. Äijä: "Aha" Tempaisee allekirjoittamani lapun ja lähtee menemään. Itelle jäi järkyttävä fiilis tosta. Olo oli kuin pikkutytöllä, jolle isä oli juuri raivonnut turhasta. Puoliso oli sitä mieltä, että mun pitäisi valittaa. En viitte. Äänestän jaloillani. Joo, ja yrittäjänä tiedän kyllä palautteen tärkeyden. Itse haluan palautetta jos jokin ei mene putkeen. Tuollaisen kohtelun jälkeen en vain halua edes soittaa sinne. Agressoidun vieläkin kun ajattelenkin asiaa.


Ylihuomenna sitten kamojen roudausta. Paljon muuta en pääsekään laittamaan kasaan, kun keittiön ja vaatekaapin. Mistäköhän sitä saisi kärsivällisyyttä? Takapakki huonekalu-asiassa sai miulle eilen elimen otsaan. Ei Puolison toimien vuoksi vaan yleisesti vittutti. Järkikin kuitenkin sanoo, että ei voida vain hommata "jotain" jostain random kaupasta, sillä haluamme välttää sen "kirppis tyylin" joka tuppaa moisesta randomista valinnoista tulemaan. Pitänee valita huonekalut ajan kanssa, ja miun opetella vähän kärsivällisyyttä.

Interior design

 Sisälläni kuplii sisustuskipinä. Äidiltäni saama ihana lamppu ja läjä verhoja sytyttivät sen. Makuni sisustuksen suhteen on todella omituinen, toisaalta rakastan goottia, mutta toisaalta aasialaista. Nykyinen kotini on kai jonkinmoinen yhdistelmä. Omasta kodistani en kuitenkaan kuvia tänne läiskää, vaan enemmänkin inspiraatiokuvia ja upeita sisustuksia.

Jos saisin valita, olkkarini voisi näyttää jotenkin tältäkin. Vähän turhan musta-valkoinen, mutta tuo peili ja nuo verhot ovat ihania! Lampusta puhumattakaan. Mutta, onnekkaalla minulla on hyvin paljon samankaltainen lamppu mustana olkkarini katossa. 

Tämä hylly on aivan mahtava! Jos jostain tällaisen vain saisi. 

Tämä on jotenkin vain upea. Värit, tyyli...Tuo kynttelikkö on rakkautta, harmi että en ole onnistunut vielä löytämään vastaavaa. Ainoastaan sellaisia 3 kynttilän mentäviä. Tällainenkin makkari kelpaisi!

Toisaalta rakastan aasialaista yksinkertaisuutta. Futoni on ehkä paras sänky missä olen ikinä nukkunut, enkä luopuisi siitä edes aiemman kuvan sängyn takia. Tapetin vaihtaisin, mutta muuten tässä on jotain ihanan rauhallista.

Lämpenin kovin tälle keittiölle. Olen kurkkuani myöten täynä vuokrakämppien rumia muka-moderneja valkoisia keittiönkaappeja, tylsiä tiskipöytiä ja epäkäytännöllistä järjestystä. Tässä keittiössä on tunnelmaa. Tumma puu sisustuksessa on mieleeni.

Tällaiset välisermit olisivat hienot. Sopisivat avarampaan kämppään tilanjakajaksi.

Tässä kylppärissä on myös sitä jotain. Osittain makuuni turhan koristeellinen, esim. tuo oikealla oleva jalkalamppu, mutta pidän tästä kovin kuitenkin. Amme ja peilipöytä ovat jotain, joita unelma-kodissani olisi taatusti!

Happy Samhain!

Noniin, reissusta kotiuduttu. Nissan Micra oli ajopelinäni, ja suorastaan rakastuin siihen kirppuun. Oikein näppärä pieni "tyttöauto". Bensankulutus 400 km matkalla oli olematonta, sillä oli mukava ajaa, ja jopa tällainen auto-noob osasi käyttää sitä mainiosti. Matkaseurani kissat olivat yllättävänkin rauhallista seuraa, ainoastaan paluumatkalla irtosi maukunaa. Reissuni meni sen verta mukavasti autolla, että saapa nähdä menenkö enää junalla/linja-autolla.

Kissani pääsivät yllättämään, yleensä kollini Hiro on helppo saada koppaansa ja neitini Tara on se vaikea tapaus. Nyt oli aivan päinvastoin! Hyvä ettei tyttö nyt itse sinne koppaan kävellyt, sen verta helposti meni. Ei laittanut vastaan ollenkaan. Hiro sen sijaan... Kollia sai hakea vanhempieni talosta hyvän tovin, ja kun sen sai kiinni, vasta neljännellä yrityksellä sain kopin oven kiinni asti. Pitääkin metsästää vast edes Hiro ensin laatikkoon ja Tara sitten. Onnekas kuitenkin olen, kissani ovat maailman helpoimpia otuksia kuljetettavaksi. Kumpikin on tottunut matukstaja ja päästään Puolison kanssa aika helpolla.

Mukaan tarttui sisustustavaraa, kuten kristallikruunu (musta takorautainen jossa muutama kristalli, ei sellainen kamala 80-luvun mauton härpäke), musta pitkä takorautainen kynttilänjalka ja mustat pellavaverhot. Nyt enää tarvii lahjoa mr. Puoliso avustamaan, en saa lamppua kattoon yksin, enkä ylety laittamaan niitä verhojakaan. Olen kuitenkin innoissani, ehkä tästä läävästä saa kodin näin neljän asutun vuoden jälkeen. Aika hyvin olen saanut tätä jo makuamme vastaavaksi, musta-harmaa-valkoinen sisustus gootikkaalla vivahteella.

Nyt kotiuduttuani on edessä tavaroiden purku ja kunnon paluusiivous. Yritän olla katsomatta liikaa mr. Puolison tuliaisiin, toi minulle ison läjän nameja. Ehkä nautin niitä illasta sitten kun ajattelin pitää halloweenin perinteisen Tim Burton-leffamaratonin.