Kysely.

Teenpä tällasen koska huvittaa. Minua ei ole kukaan haastanut, enkä miekään tule haastamaan.


Milloin aloit kirjoittamaan blogia ja miksi?

Vuonna nakki ja kives, varmaan joskus 03-04 akselilla livejouranlissa. Aloitin aluksi julkisena, mutta tuntemattomien kommentoinnit ruokavaliovalintoihini tai miessuhteisiini baarissa alkoi häiritsemään, joten muutin tilin yksityiseksi. Nyt jatkuu jälleen julkisena, mutta helvetin paljon aiempaa fiksumpana. Muotiblogia en ole pitänyt, enkä usko että tulen pitämäänkään. En tällä kropalla tai naamalla.


2. Missä näet itsesi 10 vuoden päästä?

Täyttäisin 39. Pelottava ajatus olla melkeeen neljäkymppinen. Näen itseni omistusasunnossa kissojeni ja Puolison kanssa, näen itseni pitämässä omaa kampaamoa, tai paimentamassa vuokratuolilaisia. Lapsia? En näe. Avioliittoa? Tuskin.


3. Lempi vaatemerkkisi? Perustele.

Lip Service tai Queen of Darkness. Lipparilla on kovin hyvin makuuni sopivia pinstripe-korporaattigoottikuteita, Queen taas istuu romanttiseen pitsihärpäkepuoleen. Suurin osa releistäni taitaa ollakin Queen of Darknessin, tai kirppistusinaa.


4. Oletko sinkku/varattu? Miksi?

Varattu, elelen avoliitossa mr. Puolison kanssa. Yhteistä taivalta on yli 6 vuotta, ja yhdessä jatketaan. Miksi? No koska rakastan.


5. Unelma-ammattisi kautta aikojen?

Ei ole. En pienä tiennyt miksi haluan, ja mielipiteet ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Jos jokin olisi lähellä, sanoisin lentoemäntä. Olisin lentoemo jos olisin puolisenttiä pidempi ja asteen verran parempi näkö.


6. Ruoka, jonka syömisestä koet huonoa omaatuntoa?

Suklaa, pitsa, hampparit.. whatever kaloripitoinen roskaruoka. Olen "kurvikas" jo valmiiksi, moinen paska pitäisi jättää väliin jos ikinä haluan kutsua itseäni hoikaksi.


7. Asia, jota teet päivittäin?

Rakastan.


8. Jos saisit muuttaa yhden asian koko maailmassa, mikä se olisi?

Poistaisin koulukiusaamisen.


9. Parhain muistosi?

Eräs tietty ilta 6 vuoden takaa mr. Puolison kanssa <3


10. Asia, joka tekee sinusta juuri sinut?

Asenteeni. Kiero luonteeni.


11. Parhain luonteenpiirteesi?

Huumorintajuni.

Hmm.

Yay, toiseksi viimeinen duunilauantai takana. Tai siis nykyisessä työssäni. Jatkossa olen töissä joka lauantai, mutta eri asia tehdä lauantaita itselle, kun jokainen euro tulee omaan taskuun. Tänään on hiukan levoton olo. Haluaisin tehdä jotain muuta kuin katsoa telkkarisarjoja tai pelata Diabloa, mutta kuitenkin fiksuinta olisi pysyä kotona säästämässä. Fiksua tai ei, haluaisin silti ulos, nähdä ihmisiä ja pitää hauskaa.  Saapa nyt nähdä, ehkä häiriköin kavereita viesteillä että jos joku lähtisi muutamalle. Puolisoa ei kannata kysyä, se pelaa Diabloa ja kokee vieroitusoireita jos sen vie tietsikalta liian pitkäksi aikaa pois.

Mutta kaksi kuukautta on oikeasti hirveän pitkä aika!

Seek you out

Tämä viikko on kulunut ahkeran nörtteilyn parissa. Blizzard nimittäin julkaisi uuden osan yhteen parhaista pelisarjoista ever, Diabloon. Pelisarjan kolmas osa onkin pitänyt Pariskunta Lily & Puolison kiinni tietokoneissa koko alkuviikon. Saatiin peli World of warcraftin annual passin mukana, joten peli tuli kotiin sähköisessä muodossa ja vältyimme jopa ostosreissulta. Olen sen verran nörtti, että eipä minua taida saada hetkeen koneen ääreltä. 

Eat the music

Viikko meni lähinnä laskiessa tj-lukua (35), sen verran koville otti. Fakta, että urani suunta vaihtuu jo ensikuussa, pitää minut iloisena, muuten vaipuisin varmaan jonnekin uupumuksen ja masennuksen suohon. Olen katsellut sopivia vuokratuolipaikkoja, mutta toistaiseksi on todella aikaista, tyypit haluaa nytheti jonkun, ei heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Pitänee katsoa lisää ensikuussa. Onneksi alani työtilanne on hyvä.

Perjantain fiilistelin katsomalla Bones-tv sarjaa. Minähän olen se friikki, joka pitää sarjasta vain jos joku kuolee siinä tai joku yrittää selvittää murhaa. Eli katson telkasta lähinnä rikossarjat. Tänään lisää Bonesia, aion viettää jälleen edullisen koti-viikonlopun. Sitäpaitsi pitää katsoa nyt vielä kun voi, sillä ensiviikolla julkaistaan Diablo 3, ja sen jälkeen uppoudunkin pelin pariin.

Kotona oleilu sopii muutenkin baareilua tai shoppailua paremmin. Rahaa pitäisi säästää siitäkin riemusta, että palkkoja tulee enää tasan kaksi. Toisekseen, haluan välttää baareilun kalorit. Olen viimeaikoina opetellut uusia syömistapoja ja tarkkailut mitä suuhuni laitan, koska en halua että peilistä näkyy goottivalas. Homma tuntuu toimivan, joten en halua ottaa viikonloppuna menettämiäni kiloja takaisin alkoholin ja roskaruuan muodossa. Haluanko nähdä ystäviäni? Totta ihmeessä. Kaikkeen ei vain tarvtise aina liittyä rahankulutusta.

Morning Tide

Pidin lupaukseni ja pysyin neljän seinän sisällä katsomassa ne 5 jaksoa Game of Thronesia. Mainio sarja! Ja vielä mainiommat kirjat. Viikonloppu oli mukava, mitä nyt onnistuin läikäyttämään tekemääni kasviskeittoa kiehuvana kädelleni, ja tuloksena oli komea palovamma ranteessa. Noh, vanha Heseläinen ei moisista hätkähdä. Mitä nyt asiakkaat katsoi pitkään.

Piiras: Google.

Eilen oli jotenkin niin.. maanantai! Tahmea viikonalku, se ajankohta kun valoa ei juuri tunnelinpäässä vielä näy. Niitä päiviä, kun piti muistuttaa että enää 8 viikkoa! Mitä pidemmälle päivä eteni, sen isommaksi kasvoi elin otsassani. Ehkä minä tästä vielä piristyn, tulee muuten tuskaiset 8 viikkoa.

Päivän piristyksenä oli Puoliso, joka leipoi mustikkapiirasta. Olen aikamoinen kokki, mutta jostain syystä makeat leivonnaiset eivät ole juttuni, joten olen aina kovin iloinen jos mies niitä haluaa tehdä. Sitäpaitsi, mustikat <3

Way too Wicked

Game of Thrones!

Jotenkin on vaikea sisäistää, että tänään on perjantai. Menisin kai töihin huomenna ellei toisin olisi itselleen hokenut. Onnellinen minä kokkaa tänään Maailman Parasta kasviskeittoa ja pitää Game of Thrones -sarjan kakkoskauden maratonin Puolison kanssa.

Perjantaista hilpeyttä arkeeni sain kaupassa tänään.Takanani jonottavan miehen ilme oli kerrassaan mahtava minun lapatessa ostoksiani hihnalle: Salaattia, tomaattia, kurkkua, ruisleipää jne, kun tyypillä itsellään oli Grandiosa ja kuuspäkki olutta :D Olen siitä onnekas Vaimo, että Puolisoni pitää kasvisruuista. Jopa kasvissosekeitoista. Hänellä ei myöskään ole mitään salaatteja vastaan, ja satunnaisesti hän jopa toivoo kasvispihvejä, tofupihvejä tms. ruokaa, josta miehet yleensä ei välitä. Tosin, jos mielii kanssani olla, on vähän pakkokin. Syön n. 80 % kasviksia, ja lihaa todella satunnaisesti. Ja minähän en kaksia ruokia kokkaa, jos toisen tekee mieli makkaraa niin siinähän kokkaa.

Soppa googletettu.

Ajattelin nimittäin tosissaan viettää rauhaisan viikonlopun. Jep, tupareista oli viimeviikonloppuna puhe, muttä jätän kuitenkin väliin ihan siitäkin syystä, että kutsu oli tosiaan epäsuora. En tunge olemustani minnekään minne en ole suoraa kutsua saanut. Vanhanaikainen? Kyllä, mutta on osoittautunut vuosien saatossa mainioksi säännöksi. Eipähän tule pistettyä nenäänsä minnekään sellaiseen paikkaan, jonne oikeasti ei ole tervetullut.

Moments of Pleasure

Neljä päivää meni kuin siivillä, ja en tahdo millään uskoa että tänään on keskiviikko. Sunnuntai kulutettiin Annalan Ystäviemme, Zzy & Co, seurassa ja päädyttiin istumaan Passioniin vielä muutamalle. Ilta sujui kuitenkin rauhallisesti ja oltiin kotosalla hyvissä ajoin.

Maanantaina oli puolikas työpäivä, käytiin laittamassa Linnainmaan yläasteen tyttöjen hiuksia ja silmämeikkejä, jonka jälkeen juoksin kauppaan hakemaan vappuruokatarpeita. Ohjelmassa oli nimittäin grillailua ja juominkia Annalassa. Väännettiin porukalla miun komennolla sushia, grillattiin makkaraa ja turistiin mukavia. Olo oli kuin pallolla, ja hyvä ruoka toi kaikille väsymyksen suht aikaisin, joten kotona oltiinkin sitten jo yhden aikoihin. Vappupäivänä (Beltanena) käytiin samalla porukalla fiilistelemässä vapputoria. Perinteiset lakritsit piti ostaa, nauttia jokunen muikkuannos, juoda pari lonkeroa Tuopissa ja nauttia seurasta ja vapaapäivästä.

Höpistiin vappuaaton paluumatkalla menneistä. Kumpikin haalariopiskelijana on kokenut kunnon opiskelijavapun, koko viikon kestävää tauotonta ryyppäämistä ja juhlimista. Mietittiin, että jo on ajat muuttuneet, kun yksi ilta riittää ja kumpikin kaatuu väsyneenä petiin ennen kahta. Olisipa sen sanonut minulle 5 vuotta sitten ja olisin nauranut räkäisesti.

Tänään oli sitten paluu arkeen, ja härdelliksihän se töissä meni. Nyt koitan toipua neljän päivän juomisesta ja mässäämisestä takaisin normaalien ihmisten ruokavalioon, sillä kyllä turvottaa! Olo on kuin sotanorsulla. Onneksi Puolisokin kyllästyi jo roskaruoka & Kalja -ruokavalioon ja itse ehdotti kanasalaattia päivän ruuaksi.

Ajatuksena onkin viettää viikonloppu rauhallisissa merkeissä kotosalla. Ajattelin lähinnä siivoilla kotia kevätkuntoon, käydä lenkillä jos säät sallii kuluttamassa jokunen kalori ja pelailla World of Warcraftin Pandarian -beettaa.

Ps. Tj 2 kk!

The Old Ways

En tiedä onko se tämä kevät vai mikä, mutta viimeaikoina on ollut jos jonkinsortin menoa ja pyöritystä. Perjantaina juhlittiin työporukalla vappua, ja osittain haikeissakin tunnelmissa sen vuoksi, että kyseessä oli viimeiset firman juhlat joihin osallistun. Aloiteltiin työpaikalla skumpalla, jatkettiin Telakalla lonkeroilla ja Sohossa Puolison, Mortuksen ja Ystävien kanssa syöden ja juoden. Jatkettiin vielä Hällään ja Bricksiin.

Lauantai-aamu valkenikin lievän krapulaisena, sain kuitenkin siivoiltua ja puoli päivää meni nukkuessa. Illasta kuitenkin päädyttiin ystävien Zzy & co kanssa Tuoppiin. Tavattiin muutama uusi tuttavuus, josta voi poikia vielä ystävyyksiäkin, numeroita tuli vaihdettua sen verran tiuhaan. Vielä kun tulisi käytettyä niitä. Epäsuora kutsu tupareihin ensiviikolla saattanee vahvistaa uusia ystävyyksiä ja tuoda mukavaa vaihtelua ensiviikkoon. Olen suht ujo tyyppi (uskokaa tai älkää), mutta sopivan avoimen ihmisen kanssa ystävystyn helposti, ja innostun uusista tyypeistä todella nopeasti. Puolison vetovoima on omaa luokkaansa, kaikki pitää Puolisosta! Niitä ihmisiä, joista kaikki pitää. Ystävällinen ja iloinen. Minä olen paikoitellen rajoittunut ja kärkevä, ja tulen toimeen vain tietyntyyppisten ihmisten kanssa, mutta Puoliso osaa käsitellä tyyppiä jos toista. Sillä on kai se oma tietty Charminsa, se "jokin". Sainkin aikanaan "tapella" hänestä erään toisen tytön kanssa, vaikkakin tajusin "tappelun" vasta siinäkohtaa kun olin jo voittanut.

Huomenna valmistaudun maanantain yläastekeikkaan ja suuntaan luultavammin Annalaan Zzy:n ja rouvan luo grillailemaan. Toivon törmääväni tämän päivän Tuoppi-ihmisiin,  mutta ensi lauantaina sittten viimeistään. Vappu on jännä juhla. Lahdessa asuessani tuli sitä juhlittua pitkän kaavan kautta, mutta nykyään... ei mitään. Emme tee unseimmiten vappuisin yhtään mitään! Itsellenihän se merkitsee myös Beltanea, mutta muilta osin olisi uusi perinne ihan siinäkin, että päästäisiin kotoamme jonnekin!

?!?

Viitaten edelliseen päivitykseeni, nyt se tapahtui Rakkaassa kantapaikassani Tuopissa. "Oletko sinä Sofi Oksanen?" Mitä vittua? Johan oon Tuopissakin käynyt 4 vuotta. Mistä lähtien olen oikeasti alkanut näyttää Sofilta? 2 viikkoa sitten? Ja tällä kertaa olin ihan omalla luonnonkiharalla pehkollani. Ei rastoista tietoakaan! Kertokaapa se rakkaat lukijat.

Love and Anger

Sofi Oksanen

Kotiuduinpa juuri Turusta. Viikonloppu sujahti ohitse todella äkkiä, kaipaisin vielä muutamaa lisävapaata. Päädyin eilen veljeni kanssa viihteelle Turun yöelämään, ja olipahan taas kokemus sekin. Ilta itsesseään oli mukava, seura hyvää ja hauskaa oli. Mutta vietävä miten takapajula voi Turku olla! 

Illan eleganssiini nimittäin kuului pikkumusta ja musta-vihreä rastalisäke. Tampereella heiluessani rastojeni kanssa kukaan ei oikeastaan kiinnitä sen enempiä huomioita, mutta Turussa perääni huudeltiin Sofi Oksasta. Minulta kysyttiin ihan pokkana ja vakavissaan, että olenko Sofi Oksanen! Sillä oletuksella eräs kusipää tuli haastamaan riitaakin kanssani. Kun vajakille selvisi että ei, en ole finlandiapalkittu kirjailia, tyyppi hävisi. Mielestäni nimittäin minua ja Sofia yhdistää tasan kaksi asiaa: Kumpikin on gootti ja kummallakin on yleensä rillit. Ja lisähuomiona, ei minua sinänsä haittaa tulla verratuksi Sofiin, lahjakas ja kaunis nainen. Se mikä siinä ketuttaa, on se, että tyypit tarkoitti sen haukkuna. Luulin etten tyylini kanssa ole enää niin outolintu mitä n. 12 vuotta sitten olin Turussa kävellessäni, mutta olin väärässä. Yhä tuli huuteluita perään, kyseltiin naistenvessassa miksi näytän tältä yms. Koomisinta sinänsä, että illan eleganssissa gooteinta antia oli oikeastaan vain meikki ja hiukset. En siis edes ollut mitenkään erityisen poikkeava.

Muutoin ilta oli tosiaan mukava. Suunnattiin Cantinaan parille, josta sai parhaat mansikkamargaritat. Cantinasta siirryttiin Castleen (irkkubaari), jossa massa ei selkeästi tiedä mikä on gootti, tai miltä Sofi Oksanen oikeasti näyttääkään. Castlesta mentiin sitten Apolloon, jossa oli ihan jäätävä väentungos. En ole eläessäni ollut niin täydessä yökerhossa! Tosin, paikka tyhjeni jonkin verran kun illan artisti Elastinen lopetti keikkansa. Itsehän en välitä herran musiikista pätkääkään, joten olin aikas onnellinen, että keikka loppui todella nopeasti saapumisemme jälkeen. Kahden maissa olin saanut tarpeekseni ja jaettiin taksi veljeni ystävän Joken kanssa. Tänään aamulla olo ei ollut kaksinen, aamu tuli aloiteltua vessan puolella. Selvisin kuitenkin bussiin ja Tampereelle aikatauluni mukaan. Tänään pelailen vielä vähän Diablo 3 beettaa ja mässäilen! Huomenna beettailen sitten WoWin pandarian -lisäriä.