Minä Olen.

Noniin. Perjantai.

Hipsin töistäni rautatieasemalle jo iltapäivästä, ajatuksena tavata siellä Puoliso ja Caratra. Retrohenkinen pikajuna vei meidät Turkuun kuudeksi, ja mentiin aloittelemaan veljeni luo. Turku oli sateinen ja kolea.

Keikkapaikalla oltiin ajoissa, koska Radiossa niin kehotettiin. Oltiin sitten toisena jonossa, koska se ruuhka, josta minua varoiteltiin, loisti poissaolollaan. Sisällä nautiskeltiin muutamat juomat, ihmeteltiin porukan vähyyttä ja turistiin muiden kanssa. Ensimmäisenä vuorossa oli Kotiteollisuus. Parkkeerattiin Puolison kanssa etualalle, jossa oli niin hyvät näkymät lavalle kuin hyvä tunnelmakin. Kotiteollisuus rokkasi! Erityisplussa pojille siitä, että soittivat Satu peikosta <3

 Kuusysien ja Kottareiden välillä oli tunnin verran aikaa, jona aikana rakas Seurani hieman humaltui liikaa. Puoliso lähti veljeni luo nukkumaan känniään pois, kun minä jäin Klubille odottelemaan 69 eyesiä.

Kuusyseillä oli mahti setti. Pelkäsin niiden promoovan liialti uutta levyään, mutta hienostihan listalta löytyi mm. The Chair ja Brandon Lee. Myös 69 eyes veti hyvän keikan, ja tunnelma oli katossa. Koska seurani oli nukkumassa, keikan jälkeen otin yhteyden Veljeeni, sen sijaan että olisin jäänyt yksin klubille. Veljeni istui ystäviensä kanssa Apollossa, jonne minäkin siirryin. Apollo on enemmänkin perinteinen yökerho, mutta tuli sielläkin pompittua tanssilattialla, höpöteltyä veljen ja sen ystävien kanssa ja katsottua jotain ihan asiallista brittiläistä rokkaavaa kitaristia. Tyyppi sai Poker Face -kappaleenkin kuulostamaan rokilta. Asiallista.

Yay, blogaaja itse.