Pain becomes me

Perjantai ei tunnu enää ihan perjantaille kun lauantaikin on myöskin työpäivä jo ihan oletuksena. Eipä tuo kuitenkaan haittane, yrittäjän lompakkoa lihottaa lauantai. Yritysasoissa murhetta tuottaa myös saapunut ennakkoverolappu, joka oli yllättäen päin helvettiä, ja veroja pitäisi maksaa ensivuodelle mukamas lähemmäs 12 000 euroa.. Joo, kiva jos toi on edes vuoden tuloni. Noh, nuo on ilmeisesti oikaistavissa, pitänee perehtyä asiaan kirjanpitäjäni kanssa ja selvittää asia kuntoon. Ehkä auttaa asiaa jos verottajalle kertoo, etten ole palkkatyössä yrittäjyyteni ohella.

Pitkästä aikaa menojalkaakin vähän vipattaisi, olisi kiva viihteillä. Edellisestä reissusta on aikaa, mutta näin ydintalvena ei tunnu kaveritkaan olevan liikenteessä niin usein. Ne ketkä olisi, dissaa minua koska en kerta enää juo. Niin, baareissahan ei myydä mitään muuta, ja enhän minä sosiaalista hauskanpitoa voi osata ilman alkoholia. Ehkä sitä järkkäisi jotain kivaa itse sitten :)

Sorruin eilen hieman ostoksille. Yllättäen, urheilukamppeita. Minusta on hyvää vauhtia muotoutumassa sporttigootti, kun tulee ostettua pelkkää urheilurompetta. Noh, ostin sentään yhden huulipunan. Siitä huolimatta, että en nt ihan heti keksi missä sitäkin käytän. 

Huomenna on aikeissani töiden jälkeen saleilla, ahmia pari kirjaa lisää ja viettää kiva rentouttava lauantai. Puoliso puhui jotain baareilusta äijäin kesken, joten voipi olla että saan viettää "tyttöjen illan" kisujeni kanssa. Nekin on sellaisia iltoja, joista pitää ottaa kaikki ilo irti.