Vuosi -13

Vuotta 2013 ei ole paljoa jäljellä, ja teen taas tän perinteisen vuosikatsauksen. Muotoilut ovat perseestä, anteeksi. En vaan jaksa tapella.

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- Mjaa, tuli tutustuttua ahkerasti tän vuoden aikana uusiin tyyppeihin, mutta laivareissuporukka vakuutti mahtavuudellaan.

2. Oletko tehnyt jotain sellaista, mitä et ole ennen tehnyt?

- Osallistuin kilpailuun ja voitin.

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?

- Kyllä, Puoliso since 18.3.2006 <3

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
- Kumpikin Tallinnanreissu oli puhdasta iloa, ne ihmiset oli niin loistavia <3 Toisena mun synttärit. Onnistuneet partyt!

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
- En riitaantunut sentään, mutta herneitä olen joistain ihmisistä vedellyt nenuuni.

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
- Jonkin verran. Ulkoisesti lihaksikkaammaksi, en enää tavoittele sitä nälkäkurjen kroppaa, vaan alan viimein näyttämäänkin punttaajalta. Henkisesti myöskin, olen toisaalta panostanutkin henkiseen kasvuun jonkin verran.

7. Oletko oppinut uusia taitoja?

- Joo, mm. salijuttuja. Kyykätä tangon kanssa noin esimerkkinä yhdestä.

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
- En. En ole ikänä saanut porttaria minnekään.

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
- En. Puoliso loukkaantuisi jos en ottaisi rakasta leffahulluani mukaan.

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
- Ööh, nyt en kyllä muista milloin tän kyljen tatuoin. Muistaakseni viimeuvonna, mutta saattoi olla tänä vuonnakin :o

11. Synnyttikö kukaan läheisesi?
- Ei, mutta rakas Serkku on raskaana :)

12. Kuoliko kukaan läheisesi?
- Ei onneksi..

13. Missä maissa kävit?

- Viro 2 krt.

14. Mitä haluaisit vuodelta 2014 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2013?
- Muuttaa kotiin jossa vois asuilla seuraavat 5 vuotta. Kihlatkin ois ollu kiva.

15. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2013?
- 2.11.13, mun synttärpartypäivä.

16. Vuoden suurin saavutuksesi?

- Treenikehitys.

17. ...ja suurin epäonnistuminen?
- Tupakointi.

18. Kärsitkö vammoista?

- En sellaisista, jotka ei olisi vaivanneet jo aikaisemmin, mutta selvyys polvieni Kondromalasiaan tuli tänä vuonna.

19. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- Uudet huonekalut uuteen kotiin. Niin ja kasa superfoodeja.

20. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
- Ystävät, jotka ovat olleet vierelläni jo monta vuotta, esim. Mortus ja Caratra. Puoliso, että se mies jaksaakin minua ja ailahtelujani vuodesta toiseen.

21. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
- Erään vanhan tutun. Onnistui idiotismillaan loukkaamaan pahasti.

22. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
- Elämiseen.

23. Mistä innostuit eniten?
- Leffoista, keikoista, treenistä, kirjoista...

24. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
- Onnellisempi. Vastaan näin varmaan joka vuosi?

25. ...lihavampi vai laihempi?
- Vastaan että laihempi, vaikka painoni onkin noussut. Mutta kun se nousu on lihasta suurimmaksi osaksi <3

26. ...rikkaampi vai köyhempi?
- Rikkaampi. Lol. Yritysvaihdon jälkeen tuloni nousi, vähän, mutta nousi kuitenkin.

27. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- Aerobista liikuntaa.

28. ...entä vähemmän?
- Murehtinut turhia.

29. Miten aiot viettää joulun?

- Kotonahan se kului rakkaan kainalossa.

30. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
- Jättäisin yhden bileillan kesken, olisin säästynyt turhilta ikäviltä sanoilta.

31. Rakastuitko vuonna 2013?
- Pysyin rakastuneena. Puoliso <3

32. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
- 365 x armas Puolisoni. Ei taideta laskea ihan yhdenillanjutuiksi? :D

33. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
- House, Holmes Nyc, Putous, Ncis...

34. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
- En voi sanoa vihaavani. Viha on niin voimakas ilmaisu.

35. Mikä oli paras lukemasi kirja?
- J. R. Ward - Lover at last.

36. ...entä musiikillinen löytö?
- Turmion kätilöt.

37. Mitä halusit ja sait?
- Paremman fyysisen kunnon.

38. Mitä halusit, muttet saanut?
- Irlanninmatkan.

39. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
- Hobitti vol 2

40. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
- Virallisena päivänä lähinnä krapuloin, mutta omat partyt pidettiin myöhemmin.

41. Ketä kaipasit?
- En oikeastaan ketään.

42. Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
- Ystävät, Puoliso ja liikunta.

43. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi paremman?
- Tasaisemmat ja isommat tulot.

44. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2013?

- Gootti. Corporate goth kai olisi osuvin määritelmä. Vaikka on minussa ripaus hippiäkin.

45. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
- En perusta julkkiksista.

46. Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2013.
- Tartu hetkeen.

47. Vuodelle 2013 sopivat lyriikat?
- In Flames - Alias.

"Don't believe the mask

It adapts to any lie,
A perfect ten,
When reality caves in"

Merry Yule!

Hyvää joulua tyypit <3

Rentoudutaan kaikki kunnolla ja nautitaan olostamme. Puoliso on tosiaan päivystysvuorossa, joten mekin vietetään joulu kahden kesken. Mikä on parhautta, kolme päivää rentoutuen maailman rakkaimman ihmisen kanssa. Yay!

Ainoa miinuspuoli on ne vajaaälyiset, jotka kaatavat kinkkurasvat viemäriin ja juoksuttavat Puolisoa avaamaan tukkeutunutta viemäriä. Pyhpöh moiset idiootit.

Forgotten Tears

Alkaa työmäärä ja eurostressi vaatimaan veronsa. Uuvuttaa. Loma olisi kiva, ellei loma olisi synonyymi rahattomalle aikakaudelle. Jännää paiskia näin paljon töitä ja tajuta jäävänsä silti tappiolle. Pyhiä käy syyttäminen, jos tämä kuu olisi "normaali" niin olisin plussalla. Mutta pyhät pitää tienata etukäteen. Yrittäjän näkökulmasta joulu ja loma-ajat ovat aika keljua aikaa, me yrittäjät kun emme saa mitään lomarahoja tai muuta. Jos on pyhä ja liike on kiinni, euroja ei tule mistään. Viimejoulu oli ihan kamala, jäin tappiolle pahasti. Tämä joulu on parempi, mutta tiukoilla ollaan silti ja luultavasti joudun kajoamaan säästöihin. En onneksi niin pahasti mitä viimejouluna. Uupumuksen ja kiireen huomaa olemuksestanikin, olen ollut koko viikon urheilukamoissa jopa töissä. Oppilaat ovat meinanneet silmänsä pudottaa kun goottiprinsessa ilmestyy töihin verskoissa ja WoW-hupparissa :D

Onneksi parisuhteessani on kaikki kunnossa. Puolison kanssa menee ihan mukavasti. Puolisolla on hieman urasuunnitelmiakin, ja mikäli kaikki toteutuu niin ei karata Tampereelta vielä vuosiin. Eikä se haittaa yhtään, koska Tampere.

Tämä syksy ja talvi on ollut kuitenkin parhautta, ohjelmassa on ollut vaikka mitä kivaa. Turmion kätilöiden keikka, omat synttärit, kivoja pikkujoulujuhlia, elokuvailtoja... lauantaina olisi Raskasta joulua -konsertti, ja otan kyllä ilon irti niistä kolmesta vapaapäivästä. Nukun, lepään ja nautin olostani ja yritän unohtaa eurot. Tota konserttia odottaa, sarjansa viimeinen ja Hietala on puhdasta rakkautta. Paikkojen hyvyydestä en sitten tiedä kun ei saanut niitä valita itse, mutta ihan sama. Nautinto edessä silti. Jos sitä huomenna sitten tälläisikin itseään vähän enemmän eikä vain raahautuisi verskoissa ja hupparissa naama meikittä :P

Käytiin tosiaan katsomassa Hobitin jatkis. Olen sen verta fantasianörtti, että nautin täysillä. Jotkut sanoisi alkua tahmean hitaaksi ja leffaa venytetyksi, mutta minä en. Leffan poikkeavuus kirjasta ei haitannut minua, eihän niitä kauheasti saisi verrata edes kun on kaksi eri ilmaisumuotoa kyseessä. En ole hirveä Orlando Bloom -fani, mutta pidin Legolasista enemmän Hobitissa mitä Lotrissa. Pieni visualisti minussa hihkui sen loharin animoinnin kohdalla, vietävä miten kaunista katsottavaa jopa 2deenä. Kolmatta osaa odotellessa. Näitä leffoja, että fani hihkuu onnesta koko leffan ajan siinä missä muut saattavat haukotella kun leffa oli aika pitkä. Ja ah sitä silmänilo Thorinia <3

Rakas Hullu

Joulu lähestyy taas sellasta vauhtia ettei tosikaan. Ollaanko laitettu mitään joulua kotona? Ei. Tosin, vihaan kaikkea muuta koristekrääsää paitsi Halloweeniin liittyvää. Eikä ees lahjota toisiamme. Minä nyt ketään muutenkaan lahjo, koska oon ihan surkea lahjankeksijä. Nappaan duunista kaikille vaan tukkajuttuja :D
Mutta joulusapuskoja ois ollu kiva hommailla vähän etukäteen, tai niitä mitä voi. Kiva mennä kauppaan lauantaina kaikkien muiden tameprelaisten kanssa. Nooh.. Ehkä jään henkiin. Sinänsä pidän kuitenkin joulusta ja tykkään "laittaa joulua" kotiin. Kuusi hommataan kyllä, ja kinkku. Ainoa, että sen ötökkämyrkytyksen takia ei voida siivota pariin viikkoon, joten imurointi ja moppaus nyt jää väliin. Muuten siivotaan nimittäin se myrkkykin, ja ötökät voi palailla :(

Uutenavuotena pitäs mennä Kalkkuun kaverin uudenvuodenpippaloihin, mutta ainoa miinus on se helvatan kaukainen sijainti omaan kämppään nähden. Yhtenä uutenavuotena käytin 2 h taksin soitteluun kun läpi ei vaan päässyt, ja toiste sitä en tee. Samaisena uutenavuotena katselin ikkunasta 5.30 100-200 m taksijonoa Pyynikillä, eli taksi nyt vaan on poissuljettu. Ei siis hajuakaan millä päästään Kalkusta kotio sitten aamuyöstä, tai minne pääsisi unille. Vikat bussit menee joskus yhden-kahden maissa, eli hitusen liian aikaisin. Jos ois ees auto niin saattaisin peräti olla kuskina :D Saapa katsoa että käydäänkö sitten tosiaan vaan pyörähtämässä ja mennään dösällä kotio, vai jäädäänkö kotio möllöttelemään kokonaan. Pitänee vähän miettiä asiaa Puolison kanssa. Selvinpäin ajattelin kuitenkin juhlistella, johan olen aiemmin maininnutkin että en pidä itsestäni humalassa. Puhun liikaa, liian nopeasti ja olen ääliö. Ja Herran läksiäisbileissä nolailin itseäni olemalla ihan turpa täys jo alkuillasta. Hallitsen itseni paremmin selvinpäin, joten kolalinjalla mennään.

Huomenissa olisi vuorossa leffailta Hobitti vol 2 parissa. Piti mennä ensi-iltaan, mutta ei sitten päästy paristakin syystä. Ensiksi, unohdin lunastaa ensi-iltaliput ajoissa. En tajunnut varatessa katsoa, että ne pitää ostaa ajoissa pois. Toiseksi, tuli se ötökkämyrkytys, eikä oltaisi keretty leffaan sitten kuitenkaan. Huomenna olisi leffa viimein luvassa, ja tällä kertaa ihan heti ostetuilla lipuillakin! Kyseessä onkin viikon ainoa päivä kun pääsen ajoissa. Tänään tein 10 h, josta 5 oli koululla meikkituntia. Torstaina menee kasiin, perjantaina ainakin kuuteen. Eilen niinikään meni kasiin. Kampaajan arki, iltaduunia hamaan tappiin. Mutta en valita, en kestäisi sitä 8-16 arkea. Yrittäjänä sentään saan järjestellä päiviäni.

My World

Jollain ihmeen konstilla saatiin kämppä täksi päiväksi kuntoon. Muutama vaate pitää vielä pussittaa ja makkaria vähän imuroida, mutta sitten ois valmista. Yay! Kissaongelmaan keksittiin sellainen ratkaisu, että Sami menee jokuseksi tunniksi kissojen kanssa alakerran kerhohuoneeseen istuskelemaan. Eipähän tarvitse ottaa kisuja töihinkään.

Asiasta pihviin. Miten joku sana voi ärsyttää näin paljon? Olen aiemminkin maininnut, että jos joku on trendijuttu, johon mediassa törmää tämän tästä, niin tympäännyn aika nopeasti. Ensimmäistä kertaa kuitenkin inhoan jotain sanaa niinkin paljon, että suljin just selaimen välilehden sen vuoksi, että se sana toistui. Twerkkaus! Joka tuutissa on linkkiä ja kuvaa kun joku twerkkaa, nyt näin jonkun vitun kilpailun että twerkkaa biisin tahdissa ja voita.. Voi nyt helvetti sentään. Kun näänkin sen sanan jossain niin vituttaa :D

En voi ymmärtää että miksi se häiritsee näin paljon, mutta kai tuli yliannostus. Eipä siinä, en minä mistään hinnasta niitä helvetin videoitakaan katso. Aiemmin media-yliannostus on koskenut lähinnä bändejä/leffoja/kirjoja tms. Esim. Nightwishiä voin pikkuhiljaa sietää jälleen. Tarja Turusen loppuaikoina suorastaan inhosin sen radio/tv/media-yliannostuksen takia. Cheek ja Jenni Vartiainen ovat kumpikin tämänhetken musaviha. Se hype tulee jo korvistakin! Eipä siinä, en ole kummastakaan aikasemminkaan ihmeemmin välittänyt. Joo en oo ihan normaali lapsi eikä kaikki muumit oo laaksossa, mutta senhän te ystäväiseni jo tiesittekin ;)

Oon kyllä varmaan joku ainoa punttimimmi joka ei kuuntele Cheekiä. Joka ikisessä treeniblogissa jota olen lukenut, ollaan Cheekiä hehkutettu ja suositeltu treenimusaksi. Yhdessäkään en ole törmännyt lähellekään sellaseen soittolistaan mikä itsellä on. Pitäisikö punttiharrastuksen myötä tykätä kirjavista vaatteista, kuunnella Cheekiä ja olla jatkuvasti hyperhyperhappyhappycheer? Blogeja lukiessa tulee vähän sellainen olo, että pitäisi. Onneksi mua kiinnostaa tuollai stereotypiat ja niiden noudattaminen just yhtä paljon kuin kasa paskaa, mutta tulee välistä naureskeltua mun erilaisuudelle verrattuna muihin punttareihin, katselin sitten ympärilleni salilla tai netissä.

Tänään töiden jälkeen piipahdan oppilaiden valmistujaisissa, mutta pysyn selvinpäin ja menen lähinnä hetkeksi onnittelemaan. Ajatuksena sännätä kotio mahdollisimman pian järjestelemään kämppää kondikseen. Huomenna on työpäivä, joten Puolison viihteilystä huolimatta katson luultavasti jonkun leffan, luen kirjaa ja rentoudun.

Vittu

No voi nyt vittu. Saatiin peräti tänään ilmoitus, että perjantaina tulee turkiskuoriaistorjunta. Toisin sanoen, mulla on 2 päivää aikaa siivota keittiön kaapit tyhjäksi, tyhjentää vaatehuone ja pestä KAIKKI liinavaatteet, siirtää huonekalut.... ja lisäksi kissat pitää olla ainakin 2 h poissa, perjantaina 11.30 alkaen. Jes. Ei suotta olla töissä. Ei suotta kaikki potentiaaliset kissanhoitajat ole a) töissä tai b) lemmikillisiä.

Marmatin asiasta faceen, ja voin arvata mikä avuntarjoajien ryntäys taas tulee. Sama kun firmani muuton kanssa kun autoa kyselin.  Kaikki kysyy jälkikäteen että "No, järjestykö?" Joo, ymmärrän täysin hankalan ajankohdan. Osa on töissä ja toiseen lemmikkitalouteen on vaikea kissoja viedä. Ei siinä mitään, asia on pihvi ja ok. Mutta autokyselyn kohdalla olin raivota, kun erityisesti kaikki autolliset kyselivät että miten järjestyi, kun ollaan ensin täysin ignorattu avunpyyntöni. Vähän korpeaa jos tälläkin kertaa erityisesti kaikki työttömät ja vapaapäiväläiset kyselee jälkikäteen että miten järjestyi ja sitten ilmoittaa että miten oltaisiin kuitenkin voitu tulla käymään, mutta ei vaan viitsitty sanoa mitään ajoissa kun asiaa tiedustelin. Tiedän olevani vähän kusipää, mutta muistan taatusti tällai avuliaat aatut siinä kohtaa kun itse tarvitsevat muuttojeesiä tms.

New Dawn Fades

Päästiin Puolison kanssa jonkinmoiseen sopimukseen muuton suhteen. Tai sopimus on ehkä väärä sana, kun ei meillä ollut asiasta erimielisyyttä. Mutta järkeistettyä suunnitelmaa kyllä. Oulu kutsuu, mutta vasta omistusasunnon kohdalla. Puoliso haaveilee tosissaan kämpänostosta, ja Oulussa ovat huomattavasti Pirkanmaata halvempia. Me olemme kyllä muuttamassa sinne, mutta ei nyt ihan kesästä sentään. Kerätään asuntopääomaa rauhassa tällä Tampereella. Aikatähtäimenä ehkä sellainen vuosi olisi lähinnä relaistinen.

Ei ole oikein järkeä lähteä kesällä jo Ouluun johonkin vuokrakämppään, kun pitää ne työpaikatkin sieltä löytää ja mun säätää firmani muutto yms. Ja toistaiseksi ei ole edes taloudellisesti järkevää mun vaihtaa taas firmani sijainitia! Helpompi kerätä rahaa täällä, ja muuttaa Ouluun sitten ajan kanssa. Nyt aikaa olisi vain puoli vuotta, ja jos kesällä mielisi muuttaa niin tässähän pitäisi jo oikeasti syynäillä niitä duunipaikkoja sekä vuokra-asuntoja. Erityisesti, kun tämän nykyasunnon kanssa on aikaraja. Kaupungista toiseen muutto on aina vähän isompi juttu, erityisesti kun tulee noita välimatkakilometrejä puolen Suomen verran. Sitäpaitsi, kesästä on näillänäkymin tulossa ihan tarpeeksi hektinen. Suunnitteilla on tutulla poppoolla jälleen Tallinnanreissua, mahdollisesti reissua Irlantiin, tämä treeniprojektini kestää kesään asti.. Ja tosiaan tästähän on muutettava kesällä. Lisänä firman tilan vuokrasoppari on voimassa vähintään heinäkuun loppuun, joten se heinäkuu-elokuu vaihde olisi järkyn kiireinen. Samana viikonloppuna pitäisi siis muutella niin firmaa kuin kotiakin ja molemmat muka Ouluun? Joo ei ole realistista.

Asuntoja ollaan kuitenkin katsottu, ja olin pudottaa silmät päästäni kun pääosin saunallisten ihan hyväkuntoisten kolmioiden hinnat pyörii siinä 70 000 - 80 000 eurossa. Täältä saat tuohon hintaan yksiön kauempaa tai ehkä jonkun remppakohteen jossa on putket ja julkisivut yms. mukavat vielä tulossa. Täällä budjettia tulisi olla vähintään sen 130 000 ja muuttaa kuitenkin vähän kauemmas. Puoliso puhui autonostosta, kai sellainen pohjoisessa onkin tarpeen jos mielitään anoppilassa käydä, mutta katsotaan nyt.

Fly away

Saatoin aiemmin mainita, että joudutaan muuttamaan nykyisestä asunnosta. Muuttaessa luvatiin, että 3-5 vuoden sisällä on iso remppa luvassa (putket, sähköt, keittiö...) mutta lähivuosille ei ole edes budjetoitu. No, taannoin oli info, että alkaa ensi elokuussa, ja kaikki potkastaan 6 kk ajaksi helvettiin. Palata voi, mutta 200 euroa korkeamman vuokran kanssa. No, emme rakasta muuttamista niin paljoa, että haluttaisi koko ajan sitä harrastaa, joten ei nyt ainakaan palata. Uuutta pitää hakea.

Pikkujouluissa tuli Puolison kanssa puheeksi hänen kotiseutunsa Oulu ja Kainuu. Kysyin, että onko hän koskaan kaivannut sinne takaisin, ja sain vastauksen, että ilman minua hän muuttaisi samantien. Vastasin siihen, että lähtisin matkaansa vaikka heti jos niin päätettäisiin, sillä Puolison perhe on iso rakkaus ja Oulu on kiva kaupunki. Joten, meillä on nyt todella vakavassa harkinnassa Oulu.

Joo, pidän Tampereesta. Elämäni on täällä, ystävät ja kaikki. Siltikin, en näe mahdollisessa muutossa Ouluun oikeastaan muuta negatiivista. Yksi ovi sulkeutuu niin ikkuna aukeaa. Vierailuilla Puolison perheen luo olen ollut lähes surullinen. Muut ovat niin läheisiä, Puolison Veljen kihlattu auttaa Anoppia, niillä on yhteisiä juttuja yms. Minulla ei, sillä ei ole oikein mahdollista. Kaipaan sellaista perhehenkeä. Haluaisin olla heidän kanssaan enemmänkin. Puolison veli ja Kihlattu ovat mahtavia, ja haluaisin nähdä heitä paljon useammin.

Entä oma perheeni? Tietenkin rakastan heitä. Veljeni ja vanhempani ovat lähellä sydäntäni. Mutta hankalahko Äiti-Tytärsuhde ei taida olla blogia seuranneille epäselvä. En voisi koskaan muuttaa Turkuun, sillä hento sopu ja tasapaino ei säilyisi. Jos tätä lukevalle ei ole vielä valjennut, niin äidilläni on aika selkeä kuva millainen tyttärensä tulisi olla, ja jos en mahdu siihen kuvaan, niin minussa on jotain vikaa. Hänen tyttärensä on se herkkä nainen, jolla ei ole tatuointeja tai lävistyksiä, puolisovalinnassa tulisi arvottaa taloudellinen turva ja kunnianhimo korkealle ja tulevaisuudenhaaveisiin pitäisi mahduttaa lapsia. Naiselle ei sovi lihakset, joten punttiharrastus ei kuulu kuvaan. Ei myöskään tupakointi tai äkkipikaisen tulinen luonteenlaatu. Se, että en ole tuon kuvan mukainen, on äidille valjennut, mutta hän taitaa pohtia hieman että missä meni kohdallani vikaan. Olen koittanut sanoa, että rakastan elämääni näin, olen tyytyväinen itseeni eikä tatuoinnit kuvasta mitään tyytymättömyyttä tai että haluaisin itseäni korjailla. Siitä ei voi edes keskustella että miksi en halua lapsia. Niitä kuuluu haluta, ja olen kuulemma pilannut itseni e-pillerien hormoneilla kun lapsihalua ei ole. Joten, ei, Turku ei ole mahdollinen. En voisi koskaan asua lähellä omaa perhettäni. Oulusta matka Raisioon pitenisi aika komeasti, käyntiväli harvenisi. Tai voiko se tästä enää harveta, en ole käynyt puoleen vuoteen. Ja omatunnossani on pistos lähinnä sen vuoksi, että asia ei ole hirveästi vaivannut. On kai vähän kieroa, että kaipaan Puolison perhettä enemmän mitä omaani. Mutta kun siellä saan olla oma itseni.

Ei nyt tosiaan olla päätetty mitään. Fakta on että muutaa täytyy, mutta asia ei ole vielä kauhean ajankohtainen. Firman sopimus on heinäkuun loppuun, samoin kämpän. Jos vaihdetaan kaupunkia, asiaa pitää pohtia about maaliskuussa tarkemmin. Oulun halvempi taso asumisessa houkuttaisi, ja töitäkin siellä tuntuisi olevan, mutta saa nyt katsoa.

Kuin kaksi marjaa.

On aavistuksen hämmentävää, että jos olen yhtään tälläytynyt niin saan varmasti kuulla yhdennäköisyydestäni Sofi Oksaseen. Aiemmin olivat satunnaisia kommentteja, mutta nykyään saan kuulla aiheesta melkein viikottain. Asiakkailta, tutuilta, facessa, randomeilta bussissa.... Enkä oikein tiedä mitä ajatella enää. Yksi asiakkaistani kutsuukin minua Sofiksi.

Olen todennut, että sillä ei ole mitään merkitystä millainen on meikkini, tukkani tai vaatteeni, näytän ilmeisesti Sofilta siltikin. Ja laserleikkauksen jälkeen kommentit ovat vain lisääntyneet. Satunnaisille kommenteille pystyi hymyilemään ja kiittämään kohteliaisuudesta, mutta nyt kun huomiot ovat arkipäivää, tuntuu hämmentävältä. Ajatus, että jokainen meistä on uniikki, on aina miellyttänyt. Tuntuu vähän että minä en olekaan uniikki, vaan (tyylillisesti ja ulkonäöllisesti) vaatimattomampi versio Sofi Oksasesta.

Sofi vai Emilia? No ainakin otsatukka wammaa!

Olisin mielelläni se uniikki oma itseni, ilman lisänootteja että Helsingissä on joku joka näyttää samalta. Olisi joskus kiva kuulla ulkonäöstään "näytät hyvältä" tai "Hieno asu" tai sitten vaikka jotain kritiikkiäkin eikä vaan aina tuota "Oot tosi paljon Sofi Oksasen näköinen" -lausahdusta. Pitäisi kai joskus koittaa huvikseen näyttää tarkoituksella Sofilta, laittaa pyöreät lasit, muhkea rastakasa, valita Sofin tyylisiä vaatteita ja meikata hänen tapaansa ja tarkastella että mites paljon tässä oikeasti ollaan lookalikejä.

Tällä hetkellä en käytä rastalisäkkeitä about koskaan, koska se lisää huomattavasti Sofikommentteja. Välttelen meikissäkin samoja värejä, ja yhdessä kohtaa mietin koko goottityylin heivaamista asian takia. Tosin totesin, että sillä ei ole huomioihin merkitystä että olenko gootti vai en, joten pukeudun yhä miten haluan ja juuri niihin vaatteisiin mihin haluan. Ei kommenteissa sinänsä mitään pahaa ole enkä loukkaannu tai mitään, ei siitä ole kyse. Kai sitä haluaisi vain olla oma itsensä, kuulla jotain muuta huomiota välistä eikä aina sitä samaa miten paljon näytänkään joltakulta toiselta. Ja siinä, että meinasin silloin joskus saada mieheltä turpaan kun luuli tosissaan minua Sofiksi, ei ole mitään hauskaa! Toivon että moinen reaktio oli se ensimmäinen ja viimeinen kerta.

Mourning sun

Kävin eilen uusimassa ajokorttiani. En ole pitänyt asian kanssa kiirettä, kun ajattelin että jos en sitä uusi, se pysyy voimassa kauemmin. Noh, selvisi että kaikilta menee ajokortti uusiksi 2033 sen lain perusteella, ei vain niillä jotka uusii korttiaan. Tähän asti luulin, että uusi laki inssin uudelleenkäymisestä koskee vain niitä jotka ovat vasta korttiaan saamassa, tai uudistaa korttiaan jotenkin. Vaikka kortin voimassaolopäivä olisi mitä, se on todellisuudessa kaikilla voimassa vain 2033 asti. Onneksi en tuon perusteella junnannut nimenmuutoksen kanssa kauemmin, ei nimittäin ole mitään vaikutusta kortin voimassaoloon.

Töitä on riittänyt, olen kuitenkin saanut järjestettyä päiväni ihan kohtuullisiksi eikä ihan ylipitkiä päiviä ole tarvinnut tehdä. Sain myös kivan läjän veronpalautuksia - 900 euroa. Pistetään jemmaan ja haaveillaan kesäreissusta Irlantiin. 

Huomenna olisi koulun pikkujoulut. Viimevuonna oltiin tyylikkäästi Helsingissä ja Kämpissä, tänävuonna Tampereella. Mennään Coussiccaan syömään ja siitä koulun tiloihin, sillä sattuu sijaitsemaan Tamperetaloa vastapäätä. Toisinsanoen on livenäkymät "linnanjuhliin". Pukukoodina tumma puku ja avecillinen kutsu, joten Puoliso tulee mukaan. Voi tulla ihan hauska ilta :) Ainoa, että minulla ei ole harmainta hajuakaan mitä puen! Olen yleensä korsetissa tuollai pukukooditilaisuuksissa, mutta nyt se ei oikein käy kun kerta homma alkaa ravintolareissulla. Haluaisin kovin pystyä syömään enemmänkin kuin vähän keittoa ja oljenkorren. Noh, raidaan kaappia huomenna ja kiroilen. Shoppailemaan en ehdi. 

Raisiossakin pitäisi käydä, mutta en tiedä missä välissä. Nyt viikonloppuna on nuo juhlat, ja olen lauantaina töissä. Ensiviikonloppuna on niinikään töitä. Sitäseuraavana mennään Raskasta joulua -konserttiin Tamperetalolle. Sitten onkin joulu? Hups. Arkena en voi mennä - töitä. Ja jouluahan en siellä vietä. Ehkä häivyn välipäivinä tai jotain. Pakko kuitenkin käydä, en ole vieraillut puoleen vuoteen.