tiistai 29. huhtikuuta 2014

Jalopiina

Hihihi. Työhaastattelu. Tampereelle, mutta silti. Ryhmähaastattelu, vihaan niitä. Onneksi malli järjesty helposti. Onni että on ystäviä. Nyt vielä pitäisi olla persoonallinen, positiivinen, ammattilainen, vakuuttava ja kaikinpuolin perfecto kampaaja. Tosin, mun suht myöhäisen aloitusajankohtani vuoksi en nyt kauhean suuria odotuksia tähän aseta, mutta mistä sitä ikinä tietää. Ellei muuta niin hemmetin hyvää harjoitusta jokatapauksessa.

Eimullamuuta. Hyvää vappua tyypit.

torstai 24. huhtikuuta 2014

My Good Reputation

Onks tää ny Fitness-alkoholia kun nautitaan shekkeristä? :D
Kuka on niin pölö, että nukkuu pommiin kaks kertaa peräkkäin? No minä! Eilen en muistanut herätyskellon edes soineen. Töihin ehti kyllä, mutta sali jäi haaveeksi. Eilen tuli nukuttua vain 40 min yli, mutta se riitti kun ei ollut mitään valmiina, eväitä tai laukkua tai mitään. Tänään tuli uinuttua sitten yli 2 vitun tuntia! Muistan kyllä herätyskellon soineen, torkutinkin, mutta ilmeisesti sammutin jossain välissä torkun ja koisasin pari ylimäärästä tuntia. Ja jälleen jää sali haaveeksi. Koska en tajunnut eilen laittaa eväitä tai mitään edelleenkään valmiiksi, kun ajattelin että ei ole mahdollista näin 12 aamuna nukkua niin pitkään, että en muka ehtisi laittaa kamoja valmiiksi, syödä aamiaista ja käydä salilla. WRONG!

Pitää oikeasti vaihtaa salia sellaseen, joka on illasta auki eikä olisi niin perkeleen ruuhkainen mitä toi gogo. Gogo ja iltatreenit ovat sula mahdottomuus, sillä tuolla käy porukkaa ihan liikaa siihen. Nukuin sitten 10 h putkeen. No ei väsytä enää. Perrrkele mun kanssa! Eikä se kello ees ollut mitenkään yliaikaisin soimassa. Puol tuntia jos ois aikaisemmin tajunnut, tai jos ne eväät ja muut ois valmiina niin ongelmaa ei ois ollut. Nojoo, oon pääsiäisen jälkeen ollut ihan superväsy koko ajan. Haaveillut jostain iltalenkeistä tms, mutta jos on kasilta valmis nukkumaan niin ei siitäkään ole mitään tullut. Josko tää tästä nyt helpottais kun on kerta tullut nukuttua sitten ihan kunnolla. Nyt on vielä onnea tässä nukkumisessa kun myöhästyminen merkkaa salin väliinjäämistä, ei sitä että töistä myöhästyisi. Huomenna tai lauantaina ei parane pommeilla, tai missaan duunia!

Bella Morteen!
Pääsiäinen meni mukavasti nollaillessa kotona. Perjantaina käytiin Bella Mortessa Caratran kanssa tanssaamassa. Puoliso meni omien kaverien kanssa saunomaan, joten siirryin illasta etkoilemaan Caratran luo, josta sitten keskustaan ja gootteilemaan. Innostuin muutaman juomaankin, mutta känniltä ja krapulalta vältyin onnistuneesti. Ilta oli mukava, tuli tanssittua kunnolla ja pidettyä hauskaa. Muutoin pääsiäinen meni katsellessa sarjoja kuten Ncis La, Game of Thrones ja Viikingit. Käytiin sitä toki kävelylläkin, että en nyt ihan perseelläni maannut koko pääsiäistä.






keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Poison

Liikunta- ja ruoka-aiheista asiaa. Laitan tähän blogiin nyt kuitenkin, enkä Losing it-versioon.

Lueskelin fitfashion -nettisaitilta yhtä blogia, jossa ihmeteltiin mikä fitneksessä niin ärsyttää. Itse teksti oli asiallinen, ja sai miettimään itsekin suhtautumistani "salipissiksiin", jotka itseänikin ärsyttävät. Viimeksi tällä viikolla salilla pyöri pari tällättyä mimmiä Better Bodies -trikoissaan itseään peilaamassa. Mitään muuta en heidän sitten nähnytkään tekevän. Peilasivat vain ja asettelivat trikoitaan. Mutta mitä se on minulta pois? Ei mitään. Siinähän käyttävät euronsa salijäsenyyteen ja satasen trikoisiin jos haluavat. Parempikin että vain peilaavat, eivätpähän varaile laitteita. Miinuksena tietysti että kun tägäilevät saliselfieitään #fitness -tagin alle niin aina häviää vähän kunnioitusta itse lajilta.

Yleensä mulla keittää yli aika nopeasti jos jostain paljon kohkataan tai joku on tosi muodissa. Oma suhtautuminen tähän "fitness -buumiin" on yllättävänkin neutraali. Lähinnä nauran noille kaikille proteiinisipseille yms prodetuotteille, joita kauppoihin on syntynyt tämän buumin myötä, jotka ovat ihan yhtä tyhjän kanssa.

Muutaman asian kuitenkin haluan tehdä selväksi:
(näin omasta mielestäni)

Harrastan salilla käyntiä. Tavoittelen mielestäni kivannäköistä, lihaksikasta kroppaa. En harrasta mitään Fitness -sanan alle liittyvää! Liikunta on harrastus, en ole fitnesstyttö. Koska minusta fitness = urheilua, jossa on mm. kasa erilaisia kisoja. Fitnessurheilija = kisaa/ on kisannut /tähtää kisoihin. Saliharrastus on eri asia kuin fitnessurheilu.

"Mikset voi syödä kuten muutkin? Miksi pitää olla noin erikoinen?" Ööh, syön ihan tavallisesti. Tai siis siten tavallisesti, mikä on minulle normaalia. Miksi rahkojani ja prodepainotteista ruokavaliotani kummastellaan outona? Miksei Puolisolta kysytä että " Mikset voi syödä suolakurkkuja? Miksi pitää olla noin outo ja olla syömättä suolakurkkuja?" Tarkkaa syömisten tarkkailua kammoksutaan sen syömishäiriön pelossa. Ei voi olla normaalia laskea jatkuvasti kaloreita ja katsoa mitä syö. Pitää herkutella ja höllätä. Muuten tulee anoreksia! Justjoo. Joillekin terveellinen syöminen on se normi! Eikä mitään erikoista. Ei kaikki edes halua olla kännissä/syödä kebua/mättää karkki ja sipsiä!

Hmh. Syömisten tarkkailu on eri asia kuin laihduttaminen. Syömistensä suunnittelu ja kalorin laskeminen ei automaattisesti tarkoita, että syömishäiriö vaanii. Itse haluan jättää herkut pois ruokavaliosta ihan siksi, että mulla lähtee lapasesta! Olen ollut joskus lihava, en voi IKINÄ palata entiseen. En voi lakata tarkkailemasta syömisiäni! Jos sen teen - lihon uusiksi! Olen tunnesyöjä, mun on pakko tarkkailla jokaista suupalaa, jättää partyissä suklaakakut väliin. Sillä "se yksi suklaakakunpala vain - joka ei kaada ruokavaliota" merkkaa itselle yleensä viikon mättäjäisiä. Minulle se, etten tarkkaile syömisiäni ja "höllään vähän" voi merkitä pahimmillaan terveydellistä haittaa ja ylipainon tuomia sairauksia! Sukumme naiset lihovat vastanseudulta. Oolen Oomeena - raikaa kun meidän suvun naiset lihoo. Pahimmillaan luultiin, että olin raskaana. Ei - olin vain lihava. Ja omenalihavuushan on se pahin.

Kyllä. Lasken kaloreita. Kyllä. Suunnittelen syömisiäni. Ei, en juo alkoholia paria annosta enempää. Ei. En mielelläni syö kakkuja tms edes juhlissa. En halua "höllätä tämän kerran". Koska kyllä. Minun kohdallani se yksi pala kaataa koko dieetin. Onneksi olen ollut punttimimmi ja rahkanpurija aika kauan, joten lähimmät ystäväni asian tajuavat. Ja se, mikä saa mut näkemään punaista: "Ai et juo alkoholia? Mitä - ootko toipuva alkoholisti?" MITÄ VITTUA? Et juo alkoholia = sulla on alkoholiongelma! Justjust. Joten tehdäänpä nyt näin julkisesti selväksi: En ole alkoholisti. Se, että vähensin alkoholinkäyttöä radikaalisti johtui tasan siitä, että en enää koskaan halua käyttää kokonaista päivää oksentamiseen. En enää koskaan halua menettää muistiani totaalisesti. En enää koskaan halua menettää kontrollia omasta käyttäytymisestäni. Krapulat pahenee iän myötä - myös ne henkiset. Sitäpaitsi. Akoholigrammassa on lähes yhtä paljon kaloreita mitä rasvassa. Ja kukaan ei halua vetää salaattia krapularuuaksi, joten seuraavan päivän mättö on väistämätön. Saatan juoda yhden lonkeron, lasin viiniä, mutta kännissä en ole ollut enää pitkään aikaan. Enkä aio ollakaan.

Siinä. Johan helpotti.



maanantai 14. huhtikuuta 2014

Ammatinvalintakysymys

Pakko vähän avautua. I know, itseppä hommani valitsin ja osaamattomat kampaajat ovat yhtä  ärsyttäviä ja maksava asiakas on aina oikeassa. Muttakun vituttaa aina välistä silti. Erityisesti tällai öiden jälkeen kun unta takana 3 h. Voin jo sieluni silmin kuvitella ne herneet mitä anonyymit lukijani vetelee just nenuihinsa, ja sen paskaryöpyn mun asiakaspalveluasenteesta. Muahaha. Antaa palaa vaan :D

- "Se väri/permis jonka teit 4 kk sitten ei kyllä pysynyt tuolla tyvessä, kato vaikka kun on 4 cm väritöntä/suoraa!" .... Niin. Tukkahan ei suotta kasva 1 cm kuussa.

- "Juhlat ois lauantaina, kai sen voi näin maanantaina föönata niin että pysyy sitten varmasti lauantaina?" ... Joo. Toki. Ja on varmasti toooosi kaunis sitten 5 päivän kuluttua.

- "Miten voi olla näin kallis? Tuolla ja tuolla tehään näääin halvalla! Kai sää ny kympillä leikkaat?" ... Niin. Yrittäjänähän mulle jää siitä kympistä hikeen pari euroa. Yay. Ja mitä edes teet täällä jos siellä ja tuolla saa niin halvalla?

- "Kyllä sä mut ehit äkkiä leikkaamaan, vähän vaan klipsit" ... Mitä kohtaa "on täyttä- tänään ei kerkeä" -lauseesta et ymmärtänyt? Tulos on sitten sen mukainen jos "vähän vaan klipsin". Ja mystisesti se "vähän vaan" on aina about tyylinmuutos.

- "Haluun tän leikattavan niin, että latvat kääntyy sisäänpäin" ... Aha. Ja mä haluan luonnonpunaisen tukan ja 10 cm lisää mittaa lyhyehköön varteeni. Ja ne lehmätkin haluavat taatusti lentää.

- "Joo mulla on vaativa moniväriaika, mutta ethän sitten sotke tätä mun valkoista 100 000 euron arvoista silkkipooloneuletta jonka alla mulla ei ole mitään ja kaulukset on ainakin poskiin asti?"... Et sitten mitään yhtään helpompaa vaatetta keksinyt? Mites ois jos sittenkin tulisit toiste jonkun muun puseron kanssa?

- "otetaan sentti pois" ... leikkaan sentin. "Öö, otetaas vielä toinenkin sentti" ... Leikkaan sen toisenkin sentin "Ei tää nyt vieläkään oo hyvä, leikkaappa vielä sentti" ... leikkaan vielä kolmannenkin sentin "Jos vielä vähän? AAAARGH! Kai maksatkin sitten neljästä leikkauksesta, koska ohjeidesi mukaan olen tehnyt työn jo neljästi?

- "Haluisin värjätä tän, kerrohan nyt mikä kaupan purkki mun pitää valita?" .... Öö, meidät koulutetaan vain ammattituotteisiin, en tiedä. "Mitenniin et tiedä? Sinähän olet ammattilainen! Ompa huonoa palvelua, omaan taskuun vaan halutaan värieurot eikä neuvoa asiakasta halvemmissa konsteissa!" .... Niin. Juuripa niin. Väliä sillä että kaupan purkit ovat ihan eri maailma mitä ammattivärit, ja että mulla ei oikeasti ole käryäkään mitä marketista löytyy. Paska asiakaspalvelija, selväse.

- "Tee mun pitkään tukkaan sellainen leikkaus mikä mulle sopisi" ... No vaihtoehtojahan on aika monia, ajattelitko lyhyestä, puolipitkästä vai pitkästä mitasta mallia? " No sellanen mikä mulle sopii!" ... No mutta yhteen naamaan sopii monen monta leikkausta "Sellanen mikä mulle sopii!!!!!!" ... Kun sitten teen sellaisen joka mielestäni sopii: "No eihän tämä nyt ole yhtään sellainen kun halusin. Kai tää sopii, mutta en nyt yhtään tällaista tarkoittanut. " ... Ajatustenlukulaite. I want one.

- "Leikkaa niin, että tää mun ohut tukka onkin tuuhea, mutta älä lyhyttä kun haluan että ois pitkä" ... Ööh, ainoa konsti saada ohut tukka näyttämään tuuheammalta on mennä aika lyhyeksi tai hommata tuuhennos. Mutta väliäkös tuolla, saksillahan sitä tuuheutta saadaan. Tai sitten ei.

- "haluaisin vaalean tukan" ... Ookoo. Kato näistä kuvista että millai vaalea miellyttää, luonnonvaalea, kullanvaalea, viileänvaalea vai platina? " No ei mitään noista, mutta vaalea! Haluan vaalean! ... Just. Ja lisävaihtoehtojahan on ihan kauheasti noiden jälkeen.

Jos sittenkin vaihtais Oulussa alaa johonkin Ei asiakaspalvelua - juttuun? Tai sitten meen jonnekkin parturiin. Äijät on helpompia. Ja älkää nyt mua ihan liian tosissanne sitten ottako kun tällai vuodatuksia kirjoittelen.








perjantai 11. huhtikuuta 2014

About a Dead

Mä bongasin kukkasia! Viimein! Kaikki muut postanneet jo faceen läjän leskenlehtiä ynnä muuta kukkaa, mutta itse en ole tähän asti löytänyt yhtäkään. Paitsi eilen. Viimein! Kevät on täällä! Joo, mun kevät alkaa kun näen kukkia. Siihen asti en usko!

Huomenna olisi töitä, mutta muuten mun viikonloppu menee tän parissa:


Black Dagger Brotherhood -kirjasarjan uusin osa. Mulla on sarjan kaikki osat tähän asti, osa suomeksi, osa englanniksi. Mieluiten luen enkuksi, pysyy kieli hallussa ja eipähän tarvi odotella suomennoksia. 600 sivua puhdasta nautintoa. Yay! Vuoden odotus on päättynyt. Niin - jotta voin lukea tuon viikonlopussa ja odottaa taas seuraavan vuoden. Edellisen osan ehdin lukea noin viidesti sen vuoden aikana.

Tänään käytiin pt-poppoon kanssa salilla, pari kuvaakin todisteena. Oikeasti oli hyvä treeni ja kivaa, vaikka mun ilme muuta sanookin. Hyvännäköiset pt:t ovat muuten ilo, mitä nyt vaikeuksia treeniin keskittyä :D Samassa vähän takkukuvaa. Ei ne aina noin pörhöllään ole, ennen kuvaa vaan olin lattiatasossa runttaamassa vatsalihaksia. 




tiistai 8. huhtikuuta 2014

Dry and Dusty

Viimeaikoina on taas ollut mieli vähän maassa. Mikäs muukaan kuin taloustilanne. Yrittäjyys, en suosittele kenellekään. Lisäksi nämä uudet hienot muutokset tässä yhteiskunnassa, kuten työttömän pakkotyöllistäminen ammattinsa ulkopuolella, 3 h työmatka tai opintotuen poistaminen tuplatutkinnosta. Hienoa, kaikista puhelinmyyjiä, ja lisäopiskelun mahdollisuuskin viedään pois. Vois muuttaa pois täältä? Asia sinänsä koskettaa minua, sillä en jos löydäkään oman alan duunia, pahin pelko olisi joutua puhelinmyyjäksi. Myyn ennemmin itseäni kuin alan puhelinmyyjäksi! Ja kyllä - olen kokeillut puhelinmyyntiä, joten minulla on lupa inhota sitä touhua!

Ja Projekti Oulu on voimissaan. Juteltiin Puolison kanssa, ja siltä tuli kommentti: "Jos nyt ei muuteta, koska sitten? Ensvuonna? Kolmen vuoden kuluttua? Odotetaanko ikuisesti sopivaa tilaisuutta?" Niin. Nyt on se täydellinen tilaisuus. Jos haen Tampereelta töitä, ei päästä minnekään vielä pitkään aikaan. Joten sossun luukun uhallakin, Oulu - täältä tullaan. Olen jopa hakenut yhtä työpaikkaakin sieltä. Pitäisi laittaa toiseenkin tässä avointa hakemusta jahka saan vain laadittua. Onneksi ei ole kiire.

En nyt kuitenkaan päätä firmaani ihan vielä. Jos en saa työpaikkaa, menen sitten vuokratuolille - jonnekin jossa on niitä asiakkaita. Kunnon asiakaskunta. Vuokratuolipaikka on helpompi saada. Työpaikka on kuitenkin ykkössijalla. Avointa hakemusta lähtee about kaikkiin vähänkin kookkaampiin parturi-kampaamoihin. Oma työllistymiseni ei niin paljoa huoleta mitä Puolison. Se ei aina ole sitä aikaansaavinta sorttia, joten vähän pelottaa sen puolesta että saako se aikaiseksi haettua mitään duunia. Mutta en viitse kysellä tai painostaa, ärsyyntyy vain. Luotan että se tietää mitä tehdä, sillä realiteetit se nyt kuitenkin tietää. Mutta tunnelin päässä on jo valoa, enää kolme maksettavaa yritysvuokraa. Alle 4 kk sopimusta jäljellä. Pian olen vapaa!