Ihan hyvinhän mun tukkaprojekti meni. Lopputulos oli aikas tumma, ensin sitä vihreää sai oikein hakea. Puoliso sanoi, että sen tajuaa jos tietää hakea. Pari pesua myöhemmin, niin johan näkyy vihertävä. Juurikin sellai mitä hain, tummanvihreä. Ja tää jatkojen irroitus oli paras temppu ikinä. Ihan loisto tukka nyt. Mitä nyt varmasti tarvii puljata ton vihreän kanssa. Nää on tiivistyneetkin just fine.
Muutoin elo sujuu juuri kuten ennenkin, töitä ja sitä tavallista arkea. Ei mitään uutta auringon alla. Elo on varsin mukavaa. Säästökin sujuu. Joulu teki pienen kulunotkahduksen, mutta se nyt oli tiedossa. Pankkiin päästään näillä näkymin kesä-syksy -akselilla. Mutta asiat sujuu kuten suunniteltu. Helmikuussa on parit hipat, pitänee huomioida säästämisessä. On mm. työpaikan vuoden alottajaiset, ryyppäystä työkamujen kanssa. Hommaan osallistunee (tai siis on ainakin mahdollisuus osallistua) kaikki Pirkanmaan ämroomilaiset. Saattanee olla ihan mukavaakin.
Töissä ihan imartelevaa, että sekä Pirkkala että Hervanta haluaisi mut tiimiinsä. Kivaa. Se kuitenkin vaikutti vähän mun mielialaan, että Nokian porukan kanssa ei toiminut, ja olin vähän down siitä. Että mussa on pakko olla jotain vikaa, kun en sopinut Hiusmestaan, enkä sitten Nokiallekaan. Onneksi sovin jonnekin, vika ei välttämättä ollutkaan minussa, että olisin vääränlainen. Hiusmesta nyt on ihan oma lukunsa muutenkin, mun jälkeen sieltä on lähtenyt nyt kaksi työntekijää. Ja ainoa paikka ever, jossa tunnollisuus on huono juttu. Että on huono homma kun olen niin tunnollinen työntekijä. Onneksi nyt tuntuu siltä, että olen löytänyt paikkani, tai siis ainakin oikean firman jossa olla töissä. Odotan tulevaisuutta innolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti