Yay!

Päivän ilo: Myydä facebookin goottikirppiksellä liian isoja vaatteita ja tajuta miten pitkälle olen päässyt.

Niin, niitä vaatteita, jotka joskus ovat sopineetkin. Onnittelen itseäni -7 kg.

Minä Olen.

Noniin. Perjantai.

Hipsin töistäni rautatieasemalle jo iltapäivästä, ajatuksena tavata siellä Puoliso ja Caratra. Retrohenkinen pikajuna vei meidät Turkuun kuudeksi, ja mentiin aloittelemaan veljeni luo. Turku oli sateinen ja kolea.

Keikkapaikalla oltiin ajoissa, koska Radiossa niin kehotettiin. Oltiin sitten toisena jonossa, koska se ruuhka, josta minua varoiteltiin, loisti poissaolollaan. Sisällä nautiskeltiin muutamat juomat, ihmeteltiin porukan vähyyttä ja turistiin muiden kanssa. Ensimmäisenä vuorossa oli Kotiteollisuus. Parkkeerattiin Puolison kanssa etualalle, jossa oli niin hyvät näkymät lavalle kuin hyvä tunnelmakin. Kotiteollisuus rokkasi! Erityisplussa pojille siitä, että soittivat Satu peikosta <3

 Kuusysien ja Kottareiden välillä oli tunnin verran aikaa, jona aikana rakas Seurani hieman humaltui liikaa. Puoliso lähti veljeni luo nukkumaan känniään pois, kun minä jäin Klubille odottelemaan 69 eyesiä.

Kuusyseillä oli mahti setti. Pelkäsin niiden promoovan liialti uutta levyään, mutta hienostihan listalta löytyi mm. The Chair ja Brandon Lee. Myös 69 eyes veti hyvän keikan, ja tunnelma oli katossa. Koska seurani oli nukkumassa, keikan jälkeen otin yhteyden Veljeeni, sen sijaan että olisin jäänyt yksin klubille. Veljeni istui ystäviensä kanssa Apollossa, jonne minäkin siirryin. Apollo on enemmänkin perinteinen yökerho, mutta tuli sielläkin pompittua tanssilattialla, höpöteltyä veljen ja sen ystävien kanssa ja katsottua jotain ihan asiallista brittiläistä rokkaavaa kitaristia. Tyyppi sai Poker Face -kappaleenkin kuulostamaan rokilta. Asiallista.

Yay, blogaaja itse.

Spit it out

Kotiuduttu ollaan. Höpötän perjantaista ja keikasta enemmän sitten huomenna, kun saan kännystäni valokuvat pois. Reissu oli kuitenkin hieno ja keikka mahtava. Ainoa miinus, olen syönyt viikonlopun aikana taas enemmän mitä laki sallii. Erityisen iso kiitos Caratralle, rakkaalle kissavahdillemme, muistan palveluksen kun nähdään seuraavaksi.

Pitäisi tehdä kotihommia, maksella laskuja ja häärätä, mutta jotenkin olen kotiuduttuani juuttunut yksinomaan koneelle. Sain sentään pakaasit purettua. Huomenna paluu arkeen. Tarkoitus olisi mennä aamusta tukussa käymään, tehdä pieni "mainostenjakokierros" Hervannassa ja toivottavasti tehdä vähän asiakkaitakin. Viimeviikko oli turhan hiljainen, joten parempi olisi olla vähän asiakkaita tällä kertaa. Äitini tosin antoi mukavasti perspektiiviä ja ajattelun aihetta yrittäjyyden tiimoilta. Pitkänlinjan yrittäjä kun on. Ja kuka sanoi että tämä olisi helppoa? Niin. Tiesinhän minä sen. Ja siihen nähden mitä alku yleensä on, minulla ei todellakaan ole mitään valittamista!

Tiistaina tai keskiviikkona lupailin treffailla Mr A:n, ystäväinen muisti minua viestein perjantaina keikan lomassa. Johan siitä viikko vierähtänytkin kun tyypin viimeksi näin. A onkin ainoa "suunnitelmani" viikon varalle, ensi viikonloppuna on Mabon, joten vietän luultavasti lauantain töissä ja laatuaikaa kotona. Ainakaan minulla ei ole kauheasti rahaa tehdä mitään ihmeellistä :D

Why did you?

Tämä viikko on totisesti ollut edellistä rauhallisempi. Töissäkin, joka saa minut hieman murehtimaan raha-asioita. Mutta en anna hiljaisen viikon lannistaa itseäni. Sain erinäisistä asioista ja tyypeistä tarpeekseni viimeviikonloppuna, joten olen ollut ihan onnellinen kotioloissa itsekseni.

Eilen tuli käytyä Pakkahuoneella Schwarzkopfin syys "näytöksessä", jossa esittelivät syksyn uusia lookeja. Näytös oli tosi motivoiva, ja sai taas tuntumaa mikä on tänäsyksynä hiuksissa in. Asiakkaitahan se kiinnostaa aina, mikä on hiusasioissa muodissa.

Perjantaina karistan Puolison kanssa Tampereen pölyt jaloista ja kadotaan Turkuun. Aikataulumme on aika tiukka, pudotetaan kamat Veljen kämpälle, syödään jotain ja painutaan Klubille. Emme ole kovin rahoissamme, joten luultavasti ei jatketa yöelämään, vaan tullaan Veljen luo nukkumaan kun keikat ovat ohi. Lauantaina vuorossa on vanhempani ja Raisio. Jos jaksetaan, tehdään äidin kanssa perinteinen kirpputorireissu. Muutoin ohjelmassa siellä sauna ja hyvää ruokaa. Puoliso on vähän ynseä Raisioonmenosta, osa lukijoistani tietääkin historiaamme sen verran, että äitinihän ei alunperin oikein pitänyt Puolisosta. Äitini on moisen jo unohtanut, mutta Puoliso ei. Toivon reissusta Raisioonkin tulevan mukavan. Olen ollut koko viikon sen verran maassa, että toivon sen myös piristävän minua hieman. Muistuttavan siitä, että minulla on ympärilläni ihmisiä jotka minusta välittävät, ja että tukiverkko on olemassa.

Wasting the dawn

Viikkooni tuli yllättävä muutos, ihan onnenpotkun seurauksena.
Satuin voittamaan pääsyn 69 eyesin ja kotiteollisuuden keikalle perjantaina Turkuun. Keikka on Radio cityn järjestämä, eikä sinne ole lippuja myynnissä, vaan ne on voitettava/hankittava radion kautta. Satuin soittamaan radioon oikeaan aikaan, pääsemään vielä läpikin.


Kumpikin bändi on ollut soittolistalla enemmän tai vähemmän aktiivisesti sitten kultaisten teinivuosieni. Kummankin bändin olen nähnyt aiemminkin livenä, mutta 69 eyesille olen lämmennyt uudelleen viimeaikoina. Rakas veljeni sattuu asumaan Turun keskustassa, ihan Klubin vierellä, ja lupaili meidät pe-la välille majoittaa. Lauantaina mennään Raisioon perheeni luo, käydään nyt sielläkin kun kerran seudulla ollaan.

Siihen asti, säästän euroja ja lasken tunteja perjantaihin.

My Time

Eilinen meni kuin menikin lähinnä kotona ollessa ja rentoutuessa. Pelailin Sims kolmosta, järjestin vaatekaappini (jep, tykkään siitä puuhasta..) ja olla möllötin kotona. Vieraat saapuivat illasta Tracon-uupuneina, ja turistiin tovi mukavia ennen kuin kukin sammahti.

Heräiltyäni ei kyllä kaduttanut ollenkaan, etten mennyt Redemptioniin. Klubi olisi ollut ihan liian kallis tämänhetkiseen budjettiini, ja olo oli mitä mainioin. Vieraiden lähdettyä Traconiin suuntasin lenkille rentoutumaan. Olen saanut ulkoilusta mainion avun stressiin ja huoliin. Mikään ei paina mieltä sen jälkeen.

Ensiviikosta on tulossa täysi vastakohta tälle viikolle. Ohjelmassa ei ole kerrassaan mitään. Sopii minulle, säästyy eurotkin. Aikomuksenani on viettää iltani lenkkipolulla, kirjojen parissa ja nauttien syksystä. Nautin kyllä ihmisten seurasta ja siitä, että olen menossa, mutta vastakohtaakin tarvitaan. Ehkä pidänkin ohjelmani vapaana.

In the middle of two

Tästäkin viikosta melkein selvitty. Kuten viimeksikin höpötin, viikkoni oli aika menontäytteinen.

Kuva: www.silene.in

Torstaina oli hyvin lähellä, ettei jääty kotiin. Silenen keikka alkoi arki-illaksi aika myöhään, klo 23. Vielä lähtökuopissakin epäröin, miettien perjantaiaamuista väsymystä. Puolisokin valitteli väsymystään. Päätettiin kuitenkin lähteä, ja käveltiin Jack the Roosteriin kirpeässä syksyisessä illassa. Ja kannatti. Paikka itsessään oli suht tyhjä, paikkakin saatiin ihan valita. Itse tyydyin laittilimuun, mutta Puoliso kumosi muutaman oluen. Silene veti hyvän keikan, vähäisestä yleisöstä huolimatta. A jäi keikan jälkeen seuraamme yhdelle, ja käveltiin porukalla Roosterista kotia kohti. A kehottikin meitä saapumaan perjantaina Redemption clubin fiilinkeihin Dog's homeen. Torstai oli kokonaisuudessaan mukava ilta, kannatti lähteä.

Perjantai sujui aika hyvin, en ollut ollenkaan niin väsy mitä odotin. Puoliso nukkui päiväunet, mutta itse päädyin siivoilemaan kotiamme Tracon-vieraita varten ja valmistautumaan rauhassa Redemptioniin. Päädyin pvc - lip service -eleganssiin todetakseni, että 6 kg laihtuminen näemmä tuottaa löysiä vaatteita. Ennen piukea pvc hame oli sen verta löysä, että mietin sen pienennyttämistä. Lipparin toppi tarvinee kai myydä, auttamatta liian löysä, eikä ihan istu enää kuten pitäisi. Sääli, rakastan sitä toppia.

Mutta niin, se perjantai. Mentiin Dogsiin n. ysin maissa, ja oli ihan hyvä, sillä saatiin hyvä pöytä. Itsehän olin jälleen kolalinjalla, ihan kalorillisista iloista, sekä sen vuoksi, että näin lauantaina kirjoitan tätäkin postausta töistäni. Muutamia tuttuja naamoja vilahteli, sellasiakin, joita en ole nähnyt helposti vuosiin. Puolison ystävä naisineen poikkesi myös joksikin aikaa, mutta poistuivat Silenen kohdalla kohti omia menojaan. Wreckdance veti hyvän keikan, pojilla oli hyvä fiilis. Vokalisti revitteli ja A loisti bassossa. Silene niinikään hyvä, parempikin mitä torstaina Roosterissa. Tosin yleisöähän oli myös enemmän. Silenen lopetettua turistiin vielä tovi ystävien kanssa, kehuttiin A kahdesta hyvästä keikasta ja lopulta otettiin taksi kohti kotia. Olisin kävellyt, mutta vettä tuli sen verran, että mittari vei väsyneen perille.

Tänään alkaa jo kahdet vähäiset yöunet tuntumaan. Harkittiin eilen menevämme tänään Redemption clubin pääklubille, mutta luulen jäävän väliin. Ensinnäkin, se maksaa 15 € per lärvi sisään. Plus juomat yms. Toisekseen, meillä on tosiaan tulossa niitä Tracon vieraita. Kolmannekseen, oon sen verran väsy että sammun varmaan kymmeneltä kuin saunalyhty. Eniten irvistän tuon ensimmäisen syyn takia. Vaikka kuinka haluaisin pitää hauskaa, lompakko ei kestä enää sellaista 100 € + iltaa.

Tällä hetkellä aikomuksenani on siis töiden jälkeen siivoilla kotiani vielä vähän, nukkua päiväunet, lukea hieman, katsoa elokuva, höpöttää vieraideni kanssa Traconista ja päätyä ajoissa unille. Mutta katsotaan nyt taas mitä ilta tuo tullessaan.

Be my speed

Viikonalkuni on ollut aika rauhallisen työntäytteinen. Tänään poikkesin iltapäivästä töiden jälkeen Caratran luona kahvilla ja piirakalla. Hetki taas mennyt kun viimeksi nähty, joten oli kiva poiketa. Reippaana naisena kävelin kotiin sen ~3-4 km, yay!

Huomenissa olisi tarkoitus tavata Mortus. Olen jokseenkin iloinen hieman aktiivisemmasta viikostani, jotenkin kaipaan ystävieni seuraa. Ehtiihän sitä kotona nyhjätä. Koitan myös päästä hieman "irti" siitä käsitteestä, että minua ja Puolisoa ei muka voisi nähdä missään erikseen. Tuntuu että meidän odetetaan liikkuvan symbioosissa, mikä välistä häiritsee. Tosiasiassahan esim. viihteellä ollaan loppujenlopuksi harvoin yhdessä. Siltikin, on iso läjä tuttuja/ystäviä, joille ei tule mieleenkään että minut voi nähdä ilman Puolisoakin.

Torstaina ajattelin poiketa illasta Jack the Roosterissa, Mr A:n bändi esiintyy siellä silloin. Perjantaina on töitä, joten ei-alkoholillinen ilta tulossa, mutta A:n vuoksihan minä sinne menen, en ryyppäämään. Lauantaina odotan vieraita, kolmen Lahtelaisen ystäväni pitäisi tulla Tampereelle Traconiin. Itsehän jätän Traconin väliin, menen töihin, mutta näillä näkymin tulen iltaani viettämään vieraideni kanssa.

Tästä viikosta on tulossa peräti niin sosiaalinen, että saa nähdä haluanko nähdä ensiviikolla ristin sielua :D
Noh, vastapainoa kotini hiljaiselle ilmapiirille. Menojalkaa kyllä hieman vipattaisi, joten saa nähdä saisinko A:n tai Mortuksen houkuteltua kanssani viihteelle ensiviikosta. Mikäköhän siinä on, että luottobilekaverini ovat miehiä?

Ainiin. Minulla on ensikuussa tatska-aika!

Bring it on!

Eilen perjantaina tuli tosiaan lähdettyä ulos. Piti nähdä Mr A Tuopissa, mutta herra nukkui päiväunensa pommiin, ja jäätiin Puolison kanssa kaksin. Saatiin kimppuumme paljettihattuinen keski-ikäinen känninen stadilaisnainen, jonka jutuissa ei sitten ollut päätä eikä häntää. Lähenteli minua, puhui sekavia ja halusi Puolisolta jalkahieronnan. Miten ihmeessä kerään kimppuuni aina Tampereen oudoimmat friikit? En tajua. 

Tuopista suunnattiin Amadeukseen, jossa oli muutama kaveri. Itse lipitin joka toisen juoman jotain alkoholitonta, koska tiesin lauantain ensimmäisen asiakkaan saapuvan yritykseni oville yhdeksältä aamulla. Puoliso jäi ystäviensä pariin, kun minä päätin lähteä kävelemään kohti kotia. Aikomukseni keskeytti Mr A, joka oli päätynyt kaupungille viimein. A houkutteli tulemaan vielä muutamalle kanssaan. Löysinkin itseni sitten Hällästä Mr A:n ja tämän kämppiksen kanssa. Hällä oli tupaten täynä kuten yleensä, mutta kyllä siellä viihtyi. Pitkästä aikaa joku ei-niin omituinen/friikki/juoppo tuli iskemäänkin, tulipahan todettua että on se markkina-arvo kohdallaan tatuoinneista huolimatta ;) Sinnikäs tapaus, kun ottaa huomioon seurani. Kaksi miestä ei pelottanut tätä tyyppiä yrittämästä seurueen ainoaa naista.

Kotoa löysin itseni yhden maissa kuten aikomukseni oli, ja selvisin aamusta töihin vallan mainiosti. En saanut krapulaa vaivoikseni, joten töiden jälkeen käväisin lenkillä. Tänään on aikomuksenani viettää mitä normaalein kotilauantai. Huomenna suunnitelmissa oli kahvitella Mortus:n kanssa. 

Ensiviikosta toivon työntäytteistä, mutta saattaisi sitä viikonlopuksi kehittää taas jotain hauskaa.

!

Lauantai-aamun järkytyksiä: Nähdä rentuhko eksäsi mtv3 yöchät -juontajana. Hui.