Työviikko melkein ohi, tämä päivä pitäisi vielä hengailla töissä, asiakaskin olisi. Töiden jälkeen menen viimein salille. En ole käynyt viikkoon, ihan sen tatuointini takia. Nyt juttu on kuitenkin sen verran parantunut, että viitsin jälleen mennä. Yay!
Eilen vietettiin Puolison kanssa eräänlaista "treffi-iltaa". Ennen käytiin ravintolassa, mutta nyt säästösyistä kokattiin itse. Hyvää ruokaa, viiniä ja juustoja, sekä mukavaa katsottavaa telkasta. Olen jäänyt koukkuun Ghost whisperer-sarjaan. Mukavaa yliluonnollista settiä. Tänään en ole vielä ihan varma mitä teen. Puoliso menee oluelle ystävien kanssa, voi olla että käyn juomassa herrojen kanssa kolan. Jos vaikka pitäisi hieman selväpäistä hauskaa. Toisena vaihtoehtona on ikioma koti ja telvisio. Katsotaan nyt kumpi kutsuu enemmän, sosiaalinen elämä vai kotiolot.
Huomenna harkitsen salilla käyntiä, mutta muuten pitää ottaa ainoasta viikonlopun vapaapäivästäni ilo irti. Onneksi kuitenkin ensiviikolle olisi töitäkin, ettei ihan juhlimiseksikaan mene.
lauantai 17. marraskuuta 2012
tiistai 13. marraskuuta 2012
Medicate me
Valitettavasti työviikkoni on alkanut about yhtä hiljaisissa puitteissa, mitä viimeviikkokin. Mutta minkäs teet, ei se murehtimalla miksikään muutu. Ehkä tämä on tyyntä myrksyn edellä. Rahatilannettani helpottaakseni, otin kuitenkin perjantaille opetusta aamuksi. Onneksi hintatiedusteluja on tapahtunut, se kuitenkin lisää tietoisuutta, kun edes kysellään.
Muuten oloni ei ole kovin kaksinen. Olo on aika räkäinen ja viluinen, mieli tekisi lähinnä nukkua ja juoda teetä. En ole kuumeessa, eikä lievää nuhaa pahempi, mutta myönnettävä on että en ole ihan kunnossa. Jos koittaisi ottaa tämän viikon rauhassa, etten tule oikeasti kipeäksi. Töissä kun kuitenkin aion olla. Onneksi ihmeempiä suunnitelmia ei ole, viikonloppukin pitäisi lähinnä maata kotosalla.
Ensiviikolla onkin loppuviikosta koulun pikkujoulut. Mennään Helsinkiin, ohjelmassa on kaikkea taiteesta ravintolaan, ja yövytään Kämpissä. Matkat, hotelli ja ravintola ei maksa minulle mitään, mutta pitänee hieman laittaa syrjään jos mielin tehdä Kämpissä jotain muutakin illasta kuin istua hotellissa. Tiedossa on varmasti kuitenkin hyvä reissu. Pitänee ottaa ainoista pikkujouluista kaikki irti.
Muuten oloni ei ole kovin kaksinen. Olo on aika räkäinen ja viluinen, mieli tekisi lähinnä nukkua ja juoda teetä. En ole kuumeessa, eikä lievää nuhaa pahempi, mutta myönnettävä on että en ole ihan kunnossa. Jos koittaisi ottaa tämän viikon rauhassa, etten tule oikeasti kipeäksi. Töissä kun kuitenkin aion olla. Onneksi ihmeempiä suunnitelmia ei ole, viikonloppukin pitäisi lähinnä maata kotosalla.
Ensiviikolla onkin loppuviikosta koulun pikkujoulut. Mennään Helsinkiin, ohjelmassa on kaikkea taiteesta ravintolaan, ja yövytään Kämpissä. Matkat, hotelli ja ravintola ei maksa minulle mitään, mutta pitänee hieman laittaa syrjään jos mielin tehdä Kämpissä jotain muutakin illasta kuin istua hotellissa. Tiedossa on varmasti kuitenkin hyvä reissu. Pitänee ottaa ainoista pikkujouluista kaikki irti.
sunnuntai 11. marraskuuta 2012
We don't need a cure
Viikonloppu ehtinyt jälleen sunnuntaihin, melkein huomaamattani. Perjantaina istuin lähinnä iltaa kotosalla, koska mitäpä sitä ennen tatuointia tekisi. Lauantaina oli viimein aika nro 2, ja Tonin kädenjälki loisti jälleen kerran! En voisi olla tyytyväisempi. Laitan kuvaa, jahka vähän paranee.
Lauantaina tatskan jälkeen olo oli hieman jyrän alle jäänyt, ja olin jo viittä vaille, etten peru suunntielmiani Mr A:n kanssa. Päätin kuitenkin nukkua päiväunet, syödä hyvin ja katsoa uusiksi sitten, ja enhän minä sitten malttanutkaan jäädä kotio. Suuntasin yhdeksän maissa A:n luo, ideana lähinnä kahveilla ja ehkä käydä parilla jossain. Käytiinkin, Plevnassa simalla, Alanyassa parilla, josta mentiin vielä Hällään. Hällä ei ole suosikkipaikkojani, mutta edullinen, ja seura ratkaisee. Hällästä palailtiin jatkoilemaan A:n luo. Alkoholia, musiikkia ja hieman maailmanparannusta. Lähdin kotio aikaisin Sunnuntaiaamuna. Harvoin on tullut vedettyä pitkän kaavan mukaan, jatkoja myöten. Hauskaa kuitenkin oli, ja muutaman tunnin nukkuneena olokin on ihan hyvä.
Huomenna kutsuu arki, ja toivon, että tuleva viikko olisi edellistä vilkkaampi. Toivoa sopii! Mitä muuta olisi ohjelmassa? En minä vain tiedä. Katsotaan mitä päivät tuo!
Lauantaina tatskan jälkeen olo oli hieman jyrän alle jäänyt, ja olin jo viittä vaille, etten peru suunntielmiani Mr A:n kanssa. Päätin kuitenkin nukkua päiväunet, syödä hyvin ja katsoa uusiksi sitten, ja enhän minä sitten malttanutkaan jäädä kotio. Suuntasin yhdeksän maissa A:n luo, ideana lähinnä kahveilla ja ehkä käydä parilla jossain. Käytiinkin, Plevnassa simalla, Alanyassa parilla, josta mentiin vielä Hällään. Hällä ei ole suosikkipaikkojani, mutta edullinen, ja seura ratkaisee. Hällästä palailtiin jatkoilemaan A:n luo. Alkoholia, musiikkia ja hieman maailmanparannusta. Lähdin kotio aikaisin Sunnuntaiaamuna. Harvoin on tullut vedettyä pitkän kaavan mukaan, jatkoja myöten. Hauskaa kuitenkin oli, ja muutaman tunnin nukkuneena olokin on ihan hyvä.
Huomenna kutsuu arki, ja toivon, että tuleva viikko olisi edellistä vilkkaampi. Toivoa sopii! Mitä muuta olisi ohjelmassa? En minä vain tiedä. Katsotaan mitä päivät tuo!
perjantai 9. marraskuuta 2012
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
If you love me the morning after
Viikkoni on sujunut samaan malliin kuin edellisetkin, tavallista marraskuista arkea. Työviikkoni hiljeni edellisestä, mutta osasin jo vähän sitä odottaakin. Olihan viimeviikko tosi kiireinen. Eilen tosin olin koululla luennoimassa, ja sen jälkeen tein jotain, jota en ole kokenut vuosiin. Ihonpuhdistus! Niin, tuolivuokranantajanihan on kosmetologi, ja käytämme kyllä toistemme palveluita. Naama on yhä iloisen punaisenkirjava... Mutta onpahan ainakin puhdas. Jos vaikka hoitaisi ahkerammin niin pysyisikin puhtaana. Erityiseti unohdan vaihtaa tyynyliinan tarpeeksi ahkeraan.
Tänään oli vuorossa kampaaja. En leikkaa itseltäni muuta kuin otsista, ja edellisen kerrna hiuksistoni on nähnyt sakset heinäkuun alussa, joten näin 4 kk jälkeen oli jo ehkä aikakin. Neiti leikkasi tukkani ihan jees, tulen luultavasti palaamaan sinne ensikerrallakin. Hinnoittelukin oli kohdallaan. Hommasin myös pitkästä aikaa klipsipidennykset, jos sitä leikkisi jälleen välistä pitkätukkaa. Tulisivat nyt vain postistakin ensin.
Huomenna olisi töissä normaali päivä, hieman asiakkaitakin, mutta iltapäivästä pitäisi nähdä ystäväni Mortus. Kiva nähdä ystävää, sillä muuten olen kyllä aikalailla viikonlopun rasvaamassa tatuointiani ja haaveilemassa liikunnasta. A tosin pitäisi nähdä jossain välissä, mutta alkoholi saa taas jäädä hamaaseen tulevaisuuteen.
Muuten. Suosittelen lämpimästi kirjaa Viiden tähden vegaani. Todella hyviä reseptejä. Ellen jo suositellut tässä blogissa, kannattaa tutustua myös Härkäpapua sarvista. En kuollaksenikaan muista että höpötinkö tuosta täällä jo, mutta tuleepahan selväksi :D
Tänään oli vuorossa kampaaja. En leikkaa itseltäni muuta kuin otsista, ja edellisen kerrna hiuksistoni on nähnyt sakset heinäkuun alussa, joten näin 4 kk jälkeen oli jo ehkä aikakin. Neiti leikkasi tukkani ihan jees, tulen luultavasti palaamaan sinne ensikerrallakin. Hinnoittelukin oli kohdallaan. Hommasin myös pitkästä aikaa klipsipidennykset, jos sitä leikkisi jälleen välistä pitkätukkaa. Tulisivat nyt vain postistakin ensin.
Huomenna olisi töissä normaali päivä, hieman asiakkaitakin, mutta iltapäivästä pitäisi nähdä ystäväni Mortus. Kiva nähdä ystävää, sillä muuten olen kyllä aikalailla viikonlopun rasvaamassa tatuointiani ja haaveilemassa liikunnasta. A tosin pitäisi nähdä jossain välissä, mutta alkoholi saa taas jäädä hamaaseen tulevaisuuteen.
Muuten. Suosittelen lämpimästi kirjaa Viiden tähden vegaani. Todella hyviä reseptejä. Ellen jo suositellut tässä blogissa, kannattaa tutustua myös Härkäpapua sarvista. En kuollaksenikaan muista että höpötinkö tuosta täällä jo, mutta tuleepahan selväksi :D
maanantai 5. marraskuuta 2012
Ever Frost
No päädyinhän minä ulos lauantaina. Tehtyäni päätöksen, että bileet kutsuu, niin tuli se bilefiiliskin sieltä. Tein myös päätöksen juoda hieman alkoholia, ja illasta tulikin tosi kiva. Itse bileethän oli Bella Morte & Underwold goottiklubi Laternassa, Samhainin hengessä. Puolison piti tulla mukaan, mutta jäikin kotiin sitten viime hetkellä, ihan vain väsymyksen takia. Tosin itsehän arvasin Puolison kotio jäämisen aika paljon aikaisemmin mitä herra oli valmis myöntämään.
Suuntasin siis Ystäväni Mortus:n luo itsekseni. Iltaeleganssina piti kovin olla pvc-housut, samaa materiaalia oleva korsetti, verkkopaita ja lipparin toppi, mutta ylläripylläri olin laihtunut sen verran, että housut olivat liian löysät.Olisin joutunut nostelemaan niitä koko ajan, joten vaihdoin ylle pvc-kynähameen. Sekin hieman liian iso, mutta sitä ei sentään tarvinnut nostella. Tosin, ei ollut fiksuin vaatevalinta kävelyä ajatellen, kiva kävellä 2 km kaverin luo piukeassa kyniksessä :D
Etkoiltiin ensin kaksin, mutta Mortus:n muutama kaveri putkahti paikalle hieman jälkeeni. Ei sännätty Laternaan ihan heti, vaan käytiin yksillä Höyryssä ennen Laternaa. Jahka sinne selvittiin, paikalla oli porukkaa ihan älyttömästi. Vain yksi tiski, joten aloitettiin klubeilu jonottamalla 25 min. Mr A bongasi meidät jonosta, ja pitihän sitä kilttinä sillekin juoma ostaa, eikä laittaa kaveria jonon perään. Tuttuihin tuli törmättyä, juteltua mukavia ja halailtua paljon. Isot tiskijonot olivat siitä kiva juttu, että vessaan ei ollut ensinkään jonoa :D
Minä ja Mortus häivyttiin 15 min ennen pilkkua, että pahimmalta narikkaruuhkalta vältytään. Kävelin kotio, enkä mennyt edes snäkärin kautta. Sen verran tuli kuitenkin kiskottua, että herätin Puolison kolistellessani kotio.
Sunnuntain oloni oli oikeastaan aika hyvä, katselin leffoja ja nollailin kotona. Käytiin Puolison kanssa kävelyllä illasta ja aika aikaisin tuli mentyä nukkumaankin.
Tänään piti aloittaa aamu salireissulla, koska kylkikään ei kerta ole tatuoitu. Otan sitten kaiken irti tästä viikosta, kun kerta voinkin liikkua. Muuten lupailin lauantaina treffaavani sekä A:n ja Mortus:n, että jotain sosialisointiakin sentään. Muuten pitäisi saada itsestä irti lajitella vaatekaappi, heittää kylmästi veke kaikki liian isot releet. Olen sitä jossain määrin tehnytkin, mutta osa roikkuu yhä kaapissa, koska "tän varmaan saa köytettyä vyöllä jotenkin" -ajattelutavan takia. Jos saisi aikaan.
Suuntasin siis Ystäväni Mortus:n luo itsekseni. Iltaeleganssina piti kovin olla pvc-housut, samaa materiaalia oleva korsetti, verkkopaita ja lipparin toppi, mutta ylläripylläri olin laihtunut sen verran, että housut olivat liian löysät.Olisin joutunut nostelemaan niitä koko ajan, joten vaihdoin ylle pvc-kynähameen. Sekin hieman liian iso, mutta sitä ei sentään tarvinnut nostella. Tosin, ei ollut fiksuin vaatevalinta kävelyä ajatellen, kiva kävellä 2 km kaverin luo piukeassa kyniksessä :D
Etkoiltiin ensin kaksin, mutta Mortus:n muutama kaveri putkahti paikalle hieman jälkeeni. Ei sännätty Laternaan ihan heti, vaan käytiin yksillä Höyryssä ennen Laternaa. Jahka sinne selvittiin, paikalla oli porukkaa ihan älyttömästi. Vain yksi tiski, joten aloitettiin klubeilu jonottamalla 25 min. Mr A bongasi meidät jonosta, ja pitihän sitä kilttinä sillekin juoma ostaa, eikä laittaa kaveria jonon perään. Tuttuihin tuli törmättyä, juteltua mukavia ja halailtua paljon. Isot tiskijonot olivat siitä kiva juttu, että vessaan ei ollut ensinkään jonoa :D
Minä ja Mortus häivyttiin 15 min ennen pilkkua, että pahimmalta narikkaruuhkalta vältytään. Kävelin kotio, enkä mennyt edes snäkärin kautta. Sen verran tuli kuitenkin kiskottua, että herätin Puolison kolistellessani kotio.
Sunnuntain oloni oli oikeastaan aika hyvä, katselin leffoja ja nollailin kotona. Käytiin Puolison kanssa kävelyllä illasta ja aika aikaisin tuli mentyä nukkumaankin.
Tänään piti aloittaa aamu salireissulla, koska kylkikään ei kerta ole tatuoitu. Otan sitten kaiken irti tästä viikosta, kun kerta voinkin liikkua. Muuten lupailin lauantaina treffaavani sekä A:n ja Mortus:n, että jotain sosialisointiakin sentään. Muuten pitäisi saada itsestä irti lajitella vaatekaappi, heittää kylmästi veke kaikki liian isot releet. Olen sitä jossain määrin tehnytkin, mutta osa roikkuu yhä kaapissa, koska "tän varmaan saa köytettyä vyöllä jotenkin" -ajattelutavan takia. Jos saisi aikaan.
lauantai 3. marraskuuta 2012
Silent Waters
Joku voisi opetella olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toni nimittäin informoi minua saavuttuani Ink Pistolsin tiloihin, että aikani on vasta ensiviikon lauantaina, ei suinkaan nyt. Olin sitten merkannut väärän päivän kalenteriin. No, naureskeltiin kommelluksille tovi, hörpin kahvit ja ei kun takaisin kotiin! Mikä teki minut iloiseksi, oli tajuaminen että pääsen liikkumaan! Kävinkin kotio päästyäni lenkillä, ja maanantaina sitten salille. Tai ehkä jo huomenna.
En vieläkään ihan tiedä menenkö illalla Gootteilemaan vai en. Viesteilin kaverilleni että josko tulisi kanssani, ja sainkin vastausta että miksikäs ei, mutta katsotaan mitä ilta tuo. Tarvinee laittaa viesti A:lle myös, jaksaneeko lähteä. Toisaalta olisi kiva tälläytyä ja pitää vähän hauskaa, siellä olisi muitakin tuttuja ja kavereita. Itsehän olisin alkoholitta tietysti. Pitäisi varmaan mennä. Pidän harvoin ulkona hauskaa, sosialisointini on niin pienimuotoista tätä nykyää.
En vieläkään ihan tiedä menenkö illalla Gootteilemaan vai en. Viesteilin kaverilleni että josko tulisi kanssani, ja sainkin vastausta että miksikäs ei, mutta katsotaan mitä ilta tuo. Tarvinee laittaa viesti A:lle myös, jaksaneeko lähteä. Toisaalta olisi kiva tälläytyä ja pitää vähän hauskaa, siellä olisi muitakin tuttuja ja kavereita. Itsehän olisin alkoholitta tietysti. Pitäisi varmaan mennä. Pidän harvoin ulkona hauskaa, sosialisointini on niin pienimuotoista tätä nykyää.
torstai 1. marraskuuta 2012
A dead heavy day
Viikko lähenee jälleen loppuaan, ja Samhainkin vilahti ohi. Viikonloppu lähestyy, mutta enhän minä vielä lauantaista tiedä. Selvinee sitten. Perjantaina mennään istumaan iltaa Caratran luo, joten aivan kotihiireilyksi ei minunkaan elämäni muutu.
Töitä on ollut tällä viikolla ihan mukavasti, erityisesti loppuviikko on muodostumassa ihan mukavan vilkkaaksi. Huomenna pääsen tekemään peräti Halloweenmaskeerausta, paloarpea. Kiireinen loppuviikko sopii minulle, sillä huomenna pitäisi maksaa vuokrat yms. mukavaa pakollista. Mikään ei lämmitä yrittäjän sydäntä paremmin, kuin palaavat asiakkaat. Olen ollut hurjan iloinen siitä, että on monta asiakasta jotka ovat tulleet takaisin. Miehiä myös, jotka harvoin ovat paikkauskollisia. Kyllä se yrittäjyys tästä!
Sain yllätyksekseni kutsun entisen työpaikkani pikkujouluihin. En odottanut saavani kutsua sinne tänävuonna, sillä olenhan laskutusluennoitsija, en palkkalistoilla. Tiedossa on kuitenkin tämän kuun loppupuolella reissu Helsinkiin. Tarkoituksena käydä Helsingissä syömässä, istua iltaa ja yöpyäkin siellä. Lauantaina sitten takaisin kotitampereelle. Varmasti ihan hauska reissu tiedossa.
maanantai 29. lokakuuta 2012
This is Halloween..
Viikonloppuni meni Helosania lätkiessä, mutta tuli sitä vähän sosialisoituakin. Lauantaina käytiin moikkaamassa ystäviä Annalassa, mutta ihan kiltisti selvinpäin. Sunnuntai möllöteltiin lähinnä kotosalla, minä kaivaten liikkumaan.
Näin alkuviikosta liikuntakaipuuni on yhä pahempi. Haluan salille! En kuitenkaan vielä uskalla. Ehkä loppuviikosta, ennen lauantaita kun on tatska-aika nro 2. Viikkoni alkoi eläinlääkärillä, vein pienen kissapoikani kastraatioon. Eläinlääkäriasema Tuhatjalka oli ihan asiansa osaava paikka, lääkärit auttavaisia ja mukavia. Puoliltapäivin vaihdettiin Puolison kanssa, minä menin töihin ja Puoliso tuli vahtimaan kipeää Kissaa. Nyt onkin oudon rauhallista, Kollini on osoittanut hieman mieltään siitä ilkeästä tempusta jonka tein. Laatikkoon. Lääkärille. Hyi!
Huomenna loppuu vahtaaminen ja luotetaan, etteivät nuole toisen haavoja. Pitää sitä töitäkin tehdä. Halloween lähenee, tiistaina Samhain. Rakastan Halloweenia, ja pitää tänäkin vuonna katsoa muutama teemaleffa, kuten Crow, Corpse bride, Saksikäsi Edward tai Painajainen ennen joulua. Bileetkin olisi, lauantaina Bella Morte & Underwold, joka sinänsä houkuttaisi. Ystäväni Mr A:n kanssa oli puhe, että yhdessä sinne mentäisi, mutta en muistanut silloin sitä tatuointiaikaani. En tiedä miten juhlatuulella olen, kun olen juuri ottanut tatuoinnin. Pitää nyt katsoa. Ja kysyä A:lta, että muistaako hän edes suunnitelmiamme suunnata tuonne yhdessä. Paljon mahdollista että ei, onhan hän mies, ja vieläpä tapaus joka ei käytä kalenteria. Tai sosiaalista mediaa.
Näin alkuviikosta liikuntakaipuuni on yhä pahempi. Haluan salille! En kuitenkaan vielä uskalla. Ehkä loppuviikosta, ennen lauantaita kun on tatska-aika nro 2. Viikkoni alkoi eläinlääkärillä, vein pienen kissapoikani kastraatioon. Eläinlääkäriasema Tuhatjalka oli ihan asiansa osaava paikka, lääkärit auttavaisia ja mukavia. Puoliltapäivin vaihdettiin Puolison kanssa, minä menin töihin ja Puoliso tuli vahtimaan kipeää Kissaa. Nyt onkin oudon rauhallista, Kollini on osoittanut hieman mieltään siitä ilkeästä tempusta jonka tein. Laatikkoon. Lääkärille. Hyi!
Huomenna loppuu vahtaaminen ja luotetaan, etteivät nuole toisen haavoja. Pitää sitä töitäkin tehdä. Halloween lähenee, tiistaina Samhain. Rakastan Halloweenia, ja pitää tänäkin vuonna katsoa muutama teemaleffa, kuten Crow, Corpse bride, Saksikäsi Edward tai Painajainen ennen joulua. Bileetkin olisi, lauantaina Bella Morte & Underwold, joka sinänsä houkuttaisi. Ystäväni Mr A:n kanssa oli puhe, että yhdessä sinne mentäisi, mutta en muistanut silloin sitä tatuointiaikaani. En tiedä miten juhlatuulella olen, kun olen juuri ottanut tatuoinnin. Pitää nyt katsoa. Ja kysyä A:lta, että muistaako hän edes suunnitelmiamme suunnata tuonne yhdessä. Paljon mahdollista että ei, onhan hän mies, ja vieläpä tapaus joka ei käytä kalenteria. Tai sosiaalista mediaa.
perjantai 26. lokakuuta 2012
End of the road
Nyt on kylki kipeänä ja kelmussa, mutta on se taas sen kivun arvoinenkin. Kylki ei kuitenkaan paikkana ollut niin paha mitä kuvittelin. Erityisesti pelkäsin tuota lantionseutua, tatuointini menee vielä suht lähelle alapään herkkää ihoa. Se kuitenkaan ei ollut se pahin alue. Itselle pahin oli ihan selkeästi tuo vyötärönseutu ja rinnan alus. Siinä sai hammasta purra. Sain kuitenkin Tonilta kehut kestävyydestäni. Homma kesti suunnitteluineen n. 5,5 h, tatuointia n 4 h. Yleensä kylki on kuulemma sellainen 2 h kerrallaan -alue, jonka jälkeen tyypit ei vain enää kestä. Ilmeisesti minulla ei ole kovin matala kipukynnys. Kuvasta tulee kuitenkin mahtava, laitan faceen kuvaa valmiina sitten marraskuun alkupuolella.
Tänään teen töitä, asiakkaita ja oppilaiden kirjallisten tarkistusta. Kuu lähenee loppuaan, joten jokainen sentti tulee jälleen tarpeen. Yritykseni suunta on kuitenkin positiivinen, ja rakastan työtäni. Lisään firmani "pakollisia " kuluja pikkuhiljaa, marraskuussa maksan ensimmäiset Alvit, joulukuussa mukaan tulee Yrittäjän eläke. Samaan aikaan alan säästämään veroja varten. Helmikuussa alkaa sitten opintolainani isomman osan lyhennys.
Säästökuurina tämä yrittäjyys on mitä mainioin. Katsellessani muotimainoksia, selatessani henkkiksen katalogia tai surffaillessani goottivaatekauppojen verkkokauppoja en tunne enää samaa "haluan tuon" -kutinaa mitä ennen. Lähinnä tulee pyöriteltyä silmiä niille hinnoille. Alakerran Uff-kirpputoria sen sijaan tulee koluttua hyvien löytöjen toivossa. Alaosille pitää kyllä tehdä jotain. Minulla ei ole enää yksiäkään sellaisia housuja, joita voisin käyttää ilman vyötä. Miksi vaatekaappini kaipaa uudistusta aina tällaisina aikoina kun minulla ei oikeasti ole varaa?
Tänään teen töitä, asiakkaita ja oppilaiden kirjallisten tarkistusta. Kuu lähenee loppuaan, joten jokainen sentti tulee jälleen tarpeen. Yritykseni suunta on kuitenkin positiivinen, ja rakastan työtäni. Lisään firmani "pakollisia " kuluja pikkuhiljaa, marraskuussa maksan ensimmäiset Alvit, joulukuussa mukaan tulee Yrittäjän eläke. Samaan aikaan alan säästämään veroja varten. Helmikuussa alkaa sitten opintolainani isomman osan lyhennys.
Säästökuurina tämä yrittäjyys on mitä mainioin. Katsellessani muotimainoksia, selatessani henkkiksen katalogia tai surffaillessani goottivaatekauppojen verkkokauppoja en tunne enää samaa "haluan tuon" -kutinaa mitä ennen. Lähinnä tulee pyöriteltyä silmiä niille hinnoille. Alakerran Uff-kirpputoria sen sijaan tulee koluttua hyvien löytöjen toivossa. Alaosille pitää kyllä tehdä jotain. Minulla ei ole enää yksiäkään sellaisia housuja, joita voisin käyttää ilman vyötä. Miksi vaatekaappini kaipaa uudistusta aina tällaisina aikoina kun minulla ei oikeasti ole varaa?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)