Flunssaisesta olosta huolimatta fiilikseni alkaa palautua normaalille tasolle, eikä ajatus sosiaalisista tilanteista enää ahdista. Toki, nautin täysin rinnoin tulevasta vapaasta viikonlopusta, mutta samanlaista erakoitumishalua ei ole enää mitä aiemmin oli. Ehkä kauniilla ilmallakin on ollut piristävä vaikutuksensa. Ja sillä, että olen saanut nukuttua mukavasti jopa pari yötä.
Pitäisi kyllä suunnata nenu kohti synnyinkotiakin, mutta lupasin itselleni etten mene sinne enää yksin, ainakaan hetkeen. Häissä tapahtunut perhe"riita" sai minut niin masennuksiin, että vaikka perhettäni rakastankin, haluan Puolison tuekseni. Tiedän, että jos menen yksin, joudun jälleen kuulusteluihin siitä, miksi en elä elämääni kuten muut haluavat. Tai miksi en näytä siltä, miltä muut minun haluavat näyttävän. Jos Puoliso on matkassa, moista kinaa ei kehdata aloittaa.
Tänä viikonloppuna on ensimmäinen viikonloppu hetkeen, kun minulla ei oikeasti ole minkäänlaista menoa. Ajatuksena olikin rentoutua ja nauttia olosta, ehä suuntaan kohti Radiokirppistä. Jopa siivous kuulostaa kivalta ajanvietteeltä kun kyseessä on vapaa-aika ja kotiolot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti