Feel so numb

Toisinaan sitä huomaa yksinkertaisissakin asioissa, että ketkä ovat luonasi ja tukenasi niin hyvässä kuin pahassa. Tiedän nyt, ketkä ovat vierelläni olin millainen tahansa, ketkä haluavat olla luonasi oli mikä oli.
Kiitoseimuutatänään.

Werewolf, baby!

Tulihan sitä sosiaalista elämää tällekin viikolle. Mennään Caratran kanssa testaamaan Gopal-kasvisravintola tänään töitteni jälkeen, ja illasta pitäisi nähdä Mortus Vastavirta-klubilla. Tänään on välipäivä liikunnasta, joten käytetään se sosialisointiin. Tai välipäivä ja välipäivä kun kävelen pitkin Tamperetta puolen päivää :D On kuitenkin kiva nähdä ystäviä. Johan sitä on eristäydyttykin. Katsotaan nyt mitä illasta tulee, koska huomautin etukäteen olevani alkoholiton, mutta odotan mielenkiinnolla muiden suhtautumista asiaan. On eri asia olla "yhden illan alkoholiton"  kuin että pysyvästi.

Toivon ettei asiasta tule ihmeempää haloota, tai alkoholintyrkytystä. On nimittäin ärsyttävin juttu, olet hyvillä mielin selvinpäin ja silti joillain idiooteilla on tarve tyrkyttää viinaa. "Ota nyt, mä tarjoon!" tai "no voit sä nyt yhen juua" ... Öö, en! Vittu kun en vain halua! Olen lupauksen itselleni tehnytkin, jos asiasta tulee tyrkytystä ja jankkaamista, äänestän jaloillani. En todellakaan menetä mitään sillä, että en juo viinaa.

Ensiviikosta on tulossa ihan tavallinen viikko, töitä ja kuntoilua. Torstaina tosin on silmieni lopputarkastus, jolloin katsotaan että miten on silmäni parantuneet. Näen ainakin todella hyvin, joten enpä usko siinä mitään ihmettä olevan. Huomautus kosteuttamisesta korkeintaan. Elämäni paras juttu mennä laserleikkaukseen!

My sweet shadow

Neiti Yrittäjän vuosi alkoi töillä. Niitä on peräti ollut! Puhelin on soinut mukavan ahkerasti, ja tämä loppuviikkoni näyttää työllisesti ihan hyvältä. Toivoa sopii että hyvä meininki jatkuisi, mutta olen henkisesti varautunut hiljaisempaan ensiviikkoon. Vähän tuppaa olemaan sellaista aaltoliikettä tämä. Toivoa kuitenkin sopii, että suunta olisi positiivinen, sillä ajan kuluessa kuluja tulee lisää väistämättä.

Muuten olen lähinnä urheillut. Tänäänkin aamulla kotona ensin tunnin verran ja töiden jälkeen piti mennä vielä spinning kokemaan. Joo, taidan pimahtaa hyvää vauhtia. Huomenna olisi ihan kunnon työpäivä, mutta silti suuntaan töiden jälkeen zumbaan. Tarkoitus olisi jäädä kaupungille vielä asioita hoitamaan, mutta epäilen hieman jaksamistani. Sosialisointiakin pitäisi harrastaa, lupailin nähdä Mortusin jossain välissä tässä loppuviikosta. Ystävän tapaaminen tekee hyvää, en ole herraa nähnytkään hetkeen. En ole oikeastaan nähnyt  pitkään aikaan muita kuin Mr & Mrs Zzy, joiden kanssa vietettiin uuttavuotta. Kai nuo pyhät yms. tekee tehtävänsä, kaikki ovat jossain muualla.

Urheilullinen elämäni tarkan ruokavalion kera on kyllä tuonut oman lisänsä arkeeni. Ihan silläkin, että koska olen liikenteessä n. 10 h per päivä, niin evästystä on oltava matkassa sen mukaisesti. Välistä tuntuu että kannettava jääaappi olisi rok. Onneksi olen jo tottunut eväsraahailuun. Pitää vaan viedä se astetta pidemmälle, ulottaa myös sosialisointiin. En kuitenkaan voi syödä about mitään kahviloissa tai rafloissa tarjottavaa, joten silloinkin omat eväät rokkaa. Haluan kuitenkin tehdä selväksi, että ihan tosissani nautin tästä, eikä minua oikeasti haittaa pätkääkään eväiden raahailu tai se, että en voi noissa ravintoloissa syödä. Liikunnasta tulee mahtifiilis ja kun ruokavalio on kondiksessa, niin se fiilis vaan korostuu. Niin ne ihmiset muuttuu, minustakin tuli urheiluhullu.

Last call for alcohol

Hyvää uuttavuotta armaat lukijani!

Päätös uudenvuodenhulinasta tehty, suunnataan Annalaan istumaan iltaa. Selvinpäin ofcourse, korvaan alkoholin rakkaalla kola zerolla. Kävin aamusta salilla vetämässä vuoden viimeiset treenit, joten ei nyt tee edes mieli mitään mättöä. Kola ja dippikasvikset ovat sopivaa minulle.

Katsottiin tosiaan se Hobitti. Kuulin etukäteen mielipiteitä että olisi liian pitkä, tai turhankin venytetty. Puoliso piti muutamia kohtauksia, esim. ne jätit "turhina fillereinä". Itse kuitenkin rakastin sitä leffaa. Sopivan mittainen, näyttelijävalinnat onnistuneita ja leffa tempaisi mukaansa. Kääpiöt oli tosi symppiksiä hahmoja, ja Thorinia kelpasi naisen kuolata ;) Kuitenkin, täytyy pitää Tolkienista ja Lord of the rings -maailmasta jotta tuosta leffasta voi pitää. Tällaisena fantasianörttinä leffa upposi minuun täysin, mutta jos suhde Lotreihin, fantasiaan ja Tolkieniin on "ihan ok" niin jätä väliin, pitkästyt kuitenkin. Ymmärrän miksi jotkut pitävät leffaa liian pitkänä ja venytettynä, siksi suosittelenkin elokuvaa ensisijaisesti fanikunnalle.


Olen aiemminkin tehnyt hiljaisia uudenvuodenlupauksia, ja luultavasti teen sellaisen tänävuonna myös. Katsotaan nyt mikä se lopulta tulee sitten olemaan. Itse lupaus on usein jotain henkilökohtaista, jota en kerro. Tavoitteita uudelle vuodelle kuitenkin on: raha-asiat ja ura kondikseen. Eihän näissä nyt sinällään mitään vikaa ole, kulkevat käsi kädessä. Saan kuitenkin tehdä asiakaskuntani eteen vielä paljon töitä, ja se onkin tavoitteeni, saada firmani kehittymään. Toinen tavoitteeni liittyy itseeni. Laihdutin vuonna 2012, joten vuonna 2013 olisi aika saada vähän lihaksia tähän lölleröön olemukseen. Fitness-maailma, täältä tullaan. Ja jos jotkut siellä pyörittelee silmiään että joopajoo, taas näitä uudenvuodenhömpötyksiä, niin muistutan, että olen jo laihduttanut n. 14 kg, ja treeni tavoitettani kohden on jo aloitettu. Tiedän mitä teen, en ole ihan ummikko ;) Tähän tavoitteeseen liittynee isompi tavoite: selvä ja herkuton vuosi 2013. Makea (karkki, jäde, jogurttihedelmät, pullat, kakut) saavat jäädä. Jep, koko vuodeksi. Uskokaapa huviksenne, totaalilakko toimii kohdallani parhaiten. Ainakin minulla on kunnianhimoa näissä tavotteissani ;)

*Yum*

Ensifiilikset: Kannatti katsoa!

<3

Mutta pisti melkeen naurattamaan oma muutos vuosien varrella. Lotreista on noin 10 vuotta, ja kuten moni muukin n. 18-20 v neitonen, leffojen komistus oli mielestäni Legolas. Nyt näin 29 vuotiaana Hobitti-leffan silmäniloa oli ehdottomasti Thorin / Richard Armitage. Kuumahan siinä katsellessa tuli.

Mutta palailenpa syvällisemmin leffan pariin later on.

Kick on the upperclass

Ankara vitutukseni sairastumistani kohtaan alkaa laantumaan, vaikka räkäinen olen yhä. Töissä on tullut käytyä, ja tänään peräti pitkällä kävelylenkilläkin. Niin, töitä. Olen ollut aika maassa joulun takia, sillä yrittäjälle jokainen päivä pois töistä on tulonmenetystä. Tämä kuukausi on surkea tulollisesti, sillä pyhien takia on n. viikolla normiviikkoa lyhyempi. Onneksi tänäänkin oli asiakas, ja tilanne ei ole ihan niin karmea mitä vielä kuun puolivälissä pelkäsin.

Joulu lihotti minua hieman, joka on saanut flunssan ja raha-asioiden lisäksi mieltäni hieman matalaksi. Päädyin värjäämään punaisen pehkoni mustaksi, ja samalla päätin nostaa itseni jälleen pystyyn. Flunssalle ei mitään voi muuta kuin odottaa ja parannella. Lihomisen voi aina katkaista, mässäämistä ei tarvitse jatkaa vaikka liikunta olisikin pannassa. Niin, tukkani värjäytyi mustaksi ihan turhautumisen vuoksi. Värjäilin punaista juuri ennen joulua, oikein hehkuvaksi. Kun tulin kotiin keskiviikkona, väri oli jälleen kulahtanut. Hermo meni, joten musta ihan sen vuoksi. Sitäpaitsi, kaipasin lumikkilookkiani.

Tänään on Puolison kanssa Treffi-ilta. Tehdään sitä toisinaan, mennään yhdessä ulos tai tehdään hyvää ruokaa tms. Ideana kuitenkin viettää iltaa toisen kanssa niinkuin sitä joskus aikanaan tutustuessa vietti, ennen yhteenmuuttoa. Ohjelmassa on mennä leffaan, aiotaan katsoa Hobitti. Olen fantasianörtti ja Tolkien oli nero, joten pakkohan Hobitti on nähdä! Näytös vain on aika myöhäinen, leffa loppuu puoli kaksi yöllä. Aiempi sattui olemaan jo niin täysi, että sitten valvotaan.

Uudestavuodesta ei ole ihan käsitystä vielä. Puolisoni päivystää, joten hän joutuu olemaan autollinen ja ajokunnossa. Minut on pyydetty pariinkin paikkaan, mutta kummatkin ovat sen verran etäällä, että en ihan tiedä haluanko ilman Puolisoa mennä. Nimittäin minähän haluan kotiin yöksi, ja taksin saaminen uudenvuodenyönä on helvettiä. Viimeksi soitin taksia kaksi tuntia ennen onnistumista. En mielelläni jää yöksi ilman Puolisoa, vaikka mahis olisikin. Olen pariutunut nainen, haluan kumppanini viereen! Enkä taatusti pistä miestä hakemaan, sillä autolla ei saisi turhia omia ajoja ajaa. Eli saapa katsoa että miten käy. Ehkä sitä mennään jonnekin ystäville iltaa istumaan ja toivomaan, että Puoliso ei joudu juoksemaan työkeikoilla.

Year 2012

1) What did you do in 2012 that you'd never done before?
Started my own company.

2) Did you keep your New Year Resolutions?
Yes.

3) Did anyone close to you give birth?
No.

4) Did anyone close to you die?
Yes :(

5)What countries did you visit?
Does Turku count? :D

6) What would you like to have in 2013 that you lacked in 2012?
Money.

7)What date from 2012 will remain etched upon your memory, and why?
23.7.12. My first day in my own hairsalon.

8) What was your biggest achievement of the year?
Losing weight.

9) What was your biggest failure?
Money.

10) Did you suffer illness of injury?
Not anything big.

11)What was the best thing you bought?
My eyes! The lasik surgery.
Tattoo is a good nbr 2

12)Where did most of your money go?
Food, bills, rent,

13) What did you get really, really, really excited about?
My business, lasik surgery, sports...

14)What song will always remind you of 2012?
Hardcore superstar - We don't need a cure

15)  Compared to this time last year, are you...?
happier or sadder- Happier!
older or wiser- Both.
thinner or fatter- Thinner, thank goddess!
richer or poorer- Poorer

16) What do you wish you'd done more of?
Saved money.

17) What do you wish you had done less of?
Spent money to irrelevant things, worried, stressed...

18) How did you spend Christmas?
With my spouse and his family.

19) Did you fall in love in 2012?
Over and over again, with the same man <3

20) What was your favorite TV program?
Game of thrones, True blood, ghost whisperer...

21) What new did you learn in 2012?
A lot about businessworld. I also learned a lot about myself: I'm a sports fanatic, I don't actually like sweets or alcohol, I'm an optimist...

22) What was the best book you read?
Black Dagger brotherhood -series few last books

23) What was your greatest musical discovery?
Rob Zombie

24) What did you want and get?
Lasik surgery! Goodbye eyeglasses!
New tattoo
My own hairsalon

25) What did you want and not get?
Moving in bigger apartment

26) What as your favorite film of the year?
From up on poppy hill

27) What did you do on your birthday? How old were you?
I turned 29. I went to restaurant with my closest friends, and had some fun at our place.

28) What kept you sane?
My spouse, friens, sports, cats, meditation

29) Tell a life lesson you learned.
Don't worry, be happy

30) What song lyric sums up your year?
I never get anything to this part :D

In sickness and in health

Tätä vitutuksen määrää ei voi sanoin kuvailla. Tulin perkele sitten kipeäksi - jälleen! Torstaina oli vähän kurkku karheana, mutta ajattelin sen menevän ohi, joten menin salille. Perjantaina sama homma, ja koska torstain saleilu oli mennyt hyvin ja karheuskin hellitti iltaa kohden, niin menin salille. Sillä seurauksella, että palelin ihan hysteerisesti töissä ja kuumeilin illan. Peruin sitten lauantain päivystyksen töissä, ja lähdettiin lauantaina kohti Vaalaa. Päivän olo oli ihan ok, mutta yö oli helvetistä, heräilin, en saanut räältä hengitettyä, kuumeilua.. aamusta ei kulkenut edes ääni.

Aspiriini pakotti kuumeen laskuun, mutta muiden touhutessa ulkona, en oikein voi muuta kuin olla sisällä, lukea ja nörttäillä. Täällä olisi mahdollisuus kuntoilla, niin sisällä kuin ulkonakin, mutta jos hengittäminen sattuu jo sisällä yskän vuoksi, en halua koittaa sitä -25 pakkasessa. Sen sijaa olen sitten sisällä ja syön vitutukseeni. Lupasin höllätä joulun, etten pingota, vaan herkuttelen, rentoudun läheisten parissa ja laihdutan kertyneet joulukilot sitten heti välipäivistä, mutta tämä mässäily kuitenkin masentaa. En kuitenkaan jaksa herkkujen keskellä kipeänä vielä kevennelläkin :( Noh, puitteet ovat hyvät ja ihmiset ihania. Onneksi on läheiset <3 Ehkä tämä tästä.

Blessed yule!

Rauhaisaa Yulea armaat lukijani!

Blessed Yule to everyone!

Minä häviän hieman kuumeisena Puolison kotiseudulle Vaalaan.

Walk like a Zombie

Olen toipunut laseroinnista ihan mukavasti. Vasemmassa silmässäni on yhä punainen verenpurkauma, mutta onneksi alkanee sekin vaalenemaan. Silmätippoja kuluu, mutta rakastan tätä silmälasittoman elämän vapautta. Tätä maskeeraajaa ei haittaa edes silmämeikittömyys. Ihan sama, tämä on mahtavaa <3

Tällä viikolla arkeani ohjelmoi työt ja kodinhoito. Lauantaina joskus lähdetään kohti Vaalaa ja Anoppilaa joulunviettoon, ja haluan jättää kaiken mahdollisimman hyvään kuntoon. Haluan kodin olevan mukavasti järjestyksessä, uuden hinnaston kunnossa, oppilaiden työt tarkastettuna ja työpaikkani siistinä. Onneksi tässä on viikkoa vielä jäljellä, ja ehdin käymään tällä viikolla vähän urheilemassakin. Vietävä miten hyvältä tuntui kuntosaleilu tänään. Aion vielä torstaina ja perjantaina, jotta olen lauantain ajomatkaa varten mukavasti jumissa. 

Meikkilakkokin loppuu juuri jouluksi. Ainakin silmäni saa kunnolla levätä, sillä kuka siellä korvessa meikkiä tarvii? No, pitää varustautua perinteiseen joulupäivän baarireissuun. Puoliso vähän sanoi, että ei halua tänävuonna mennä, mutta niin se sanoi viimeksikin. Varmistetaan asia ottamalla baarikamat mukaan: jos baarireleitä ei ole matkassa niin niitä ainakin tarvii!