In Black and white

Saatoin blondata tukkani. Ja leikata kans. Hups. 

Mutta piruvie oli paras veto hetkeen!

Ja oon velho väripurkkien kanssa (haiskahtaako täällä vähän omakehu? :D ), mustasta platinaksi 2 värinpoistoa ja 1 keltaisuutta taittava väri. Ja tukkakin on päässä vielä. Yleensä hommaan menee n. 3-5 värinpoistoa ja aikaa muutamasta viikosta useaan kuukauteen. Riippuu miten pitkänä tukkansa haluaa pitää. Kaikissa tapauksissa ei edes onnistu.

Itsehän leikkautin tarkoituksella lettini lyhyeksi. Olisin tehnyt sen joka tapauksessa, vaalennusta tai ei. Malli on nyt aikalailla tuon viimepostauksen kuvanmukainen, vähän lyhyempi vain. Lyhyempi siksi, että otsatukkani oli lyhyempi mitä tuossa kuvassa, ja minullahan on sivukalju. Ja helkuta sentään jos enää ikänä meen tätä tummemmaksi värjäämään prkl! 

Muistan katuneeni värjäystä tummemmaksi aika nopeasti. Tällä kertaa en sitä virhettä tee, en varsinkaan sen vuoksi että muut painostaa. Mm. ex pomollani oli asiaan aina jotain sanomista. Katsotaan mitä mieltä on nyt! Muutin/muutan kehoani itseni vuoksi, nyt muutin hiukseni itseni vuoksi. Tukan mitta on myös sellainen, että mistä tuntuu aina olevan sanomista kaikilla. Joku tykkää minulla pitkästä ja joku polkkamittaisesta. Hoetaan että "Sun pitäs..." ruoka- ja liikunta-asioissa haistatan asiaan perehtymättömien mielipiteille pitkät, joten nyt on aika sama tehdä tukkani kanssa. Työnnä se mielipiteesi hanuriisi, minä pidän tukastani lyhyenä! Kiva jos tykkäät, ok jos et, mutta älä hitto sano että mitä minun "pitäisi tai kannattaisi" päälleni tehdä! Tämä pehkoni on todella paksu, ja kihara, joten jos tämä on pitkä, se on helvatan kuuma, pörröinen pehko! Ja aina huonokuntoisen oloinen. Vaihdan väriä usein, ja varsinkin kun aion vaaleana pysyä, ei edes kannata yrittää kasvattaa. Lyhyt on helppo ja näpsäkkä, pidän tästä prkl näin. Sitäpaitsi, pitkä tukka minulla vanhentaa ja lihottaa kasvojani. Viimeksi kiharrellessani punaista pitkää tukkaa näytin Peggy Bundyltä. 

Joten; Tämä naaras on erittäin onnellinen lyhyttukkainen blondi!

Ps. Jos tätä nyt lukee joku minua sen enempää tuntematta, tai joku joka haaveilee mustista hiuksista vaaleita:

Olen kampaaja, ja toteutin jutun ammattiaineilla. Tiedän mitä teen. Älä edes ajattele ryhtyväsi leikkiin kaupanseteillä, pilaat lettisi. Ja jos kampaajasi sanoo että ei kannata tukan kunnon kannalta, usko sitä!

Beautiful bomb

Tää ois kiva!

Viikonloppuni meni mukavasti kotioloissa, töissä ja liikkuessa. Ei tehty mitään ihmeellistä. Eilen piipahdettiin pitkästä aikaa Tuopissa, ystäväni Zzy oli tulossa bänditreeneistä ja pyysi meitä yksille. En ole herraa nähnyt sitten uudenvuoden, joten mikäpä siinä. Tyypin bändillä on keikka Roosterissa ensiviikolla, joten tulee ensiviikolla mentyä ulos sitten arki-iltanakin.

Tämä viikko näyttää samalta kuin muutkin, töitä ja urheilua. Tänään treffaan personal trainerin, jolla pitäisi olla minulle saliohjelma. Yay! Viikonlopuksi suunniteltiin menevämme ulos Caratran kanssa. Kuten viimeksikin jo höpötin, menojalkaa vipattaisi. En ole aikoihin käynyt yökerhossa, joten kiva päästä vähän tanssimaankin. Pääsee vähän laittautumaankin, ei tarvi aina olla urheilureleissä ja norminaamalla.

Olen tämän pehkoni kanssa ihan hukassa. Joo - olen kampaaja. Mutta silti! Värjäsin vasta mustaksi, koska en jaksa lärätä värituubien kanssa koko ajan ja pesen hiuksiani usein urheiluharrastukseni takia. Viimeaikoina vain on innostanut vaalea! Minullahan oli se lyhyt platina jokunen vuosi sitten, ja värjäsin tummaksi, koska tukka oli huonossa kunnossa ja hiuspohjani ei pitänyt niistä tuhdeista aineista, joita ylläpito vaati. Joo o, en usko hiuspohjani olevan yhtään sen kestävämpi nytkään, muttakun ois niiiin kiva saada se vaalea taas. Hullu operaatio tulee olemaan jos siihen ryhdyn. Usea värinpoisto, koska pohjalla on punainen. Pitänee mitä luultavammin myös leikata tätä turkkiani. Lyhyt oli ihan kiva. Lyhyt olisi myös liikunnan kannalta helppo. Platinan ylläpito taas ei olisi, melkein pahempi värinpäästäjä kuin punainen, eli joutuisin jälleen läträämään tuubien kanssa koko ajan. Luulenpa silti, että nappaan töistä kasan tuubeja kotiin ja läträys alkakoon. Pitää tosin varata kampaaja-aika.

Pain becomes me

Perjantai ei tunnu enää ihan perjantaille kun lauantaikin on myöskin työpäivä jo ihan oletuksena. Eipä tuo kuitenkaan haittane, yrittäjän lompakkoa lihottaa lauantai. Yritysasoissa murhetta tuottaa myös saapunut ennakkoverolappu, joka oli yllättäen päin helvettiä, ja veroja pitäisi maksaa ensivuodelle mukamas lähemmäs 12 000 euroa.. Joo, kiva jos toi on edes vuoden tuloni. Noh, nuo on ilmeisesti oikaistavissa, pitänee perehtyä asiaan kirjanpitäjäni kanssa ja selvittää asia kuntoon. Ehkä auttaa asiaa jos verottajalle kertoo, etten ole palkkatyössä yrittäjyyteni ohella.

Pitkästä aikaa menojalkaakin vähän vipattaisi, olisi kiva viihteillä. Edellisestä reissusta on aikaa, mutta näin ydintalvena ei tunnu kaveritkaan olevan liikenteessä niin usein. Ne ketkä olisi, dissaa minua koska en kerta enää juo. Niin, baareissahan ei myydä mitään muuta, ja enhän minä sosiaalista hauskanpitoa voi osata ilman alkoholia. Ehkä sitä järkkäisi jotain kivaa itse sitten :)

Sorruin eilen hieman ostoksille. Yllättäen, urheilukamppeita. Minusta on hyvää vauhtia muotoutumassa sporttigootti, kun tulee ostettua pelkkää urheilurompetta. Noh, ostin sentään yhden huulipunan. Siitä huolimatta, että en nt ihan heti keksi missä sitäkin käytän. 

Huomenna on aikeissani töiden jälkeen saleilla, ahmia pari kirjaa lisää ja viettää kiva rentouttava lauantai. Puoliso puhui jotain baareilusta äijäin kesken, joten voipi olla että saan viettää "tyttöjen illan" kisujeni kanssa. Nekin on sellaisia iltoja, joista pitää ottaa kaikki ilo irti.

Don't mess with me

Oho, viikko on ehtinyt keskiviikkoon enkä minä ole kirjoittanut tänne sanaakaan. 

Gopal oli hauska kokemus. Ruoka oli hyvää, kotiruokatyyppistä kivoissa puitteissa. Suht edullistakin. Itse olisin ehkä laittanut tujauksen chiliä joukkoon, mutta minähän nyt tungen sitä chiliä ihan kaikkialle. Gopalista mentiin vielä Koskikeskukseen, halusin käväistä parit urheilumyymälät. Matkaan tarttuikin muutama uusi kuntoiluväline ja uudet urheiluhousut. Alkoikin pöksypula vaivaamaan kun ei ehdi pestä liikkavaatteitaan tarpeeksi usein. 

Iltani oli jokseenkin vaisu, katsottiin Puolison kanssa Nälkäpeli - elokuva. Leffa kiinnosti minua jo silloin kun se oli elokuvissa,  mutta onneksi ei menty leffaan sitä katsomaan. Siinä olisi ollut aineksia parempaankin. Tunnilla olisi voinut lyhentää ja pari näyttelijää vaihtaa. Kampaajan näkökulmasta oli kivoja lettikampauksia, ja sormeni syyhysi letittämään niitä katsellessani. Leffa oli kuitenkin tylsä ja vertasin sitä tahtomattanikin koko ajan Battle Royaleen. Pitäisiköhän lukea kirjasarja tästä?

Viikon alku on ollut ilokseni suht työntäytteinen. Arkeni on ollut jälleen töitä ja kuntoilua, mutta mikäpä tässä urheillessa. Varasin kuntosalijäsenyyteeni kuuluvan personal trainer -kertanikin paremman saliohjelman toivossa. Viikonloppuni on jälleen töiden lisäksi tyhjää täynä, joten perhedyn varmaan vastasaapuneeseen Black dagger brotherhood -sarjan viimeisiin opuksiin ja luen itseni toiseen maailmaan.

Feel so numb

Toisinaan sitä huomaa yksinkertaisissakin asioissa, että ketkä ovat luonasi ja tukenasi niin hyvässä kuin pahassa. Tiedän nyt, ketkä ovat vierelläni olin millainen tahansa, ketkä haluavat olla luonasi oli mikä oli.
Kiitoseimuutatänään.

Werewolf, baby!

Tulihan sitä sosiaalista elämää tällekin viikolle. Mennään Caratran kanssa testaamaan Gopal-kasvisravintola tänään töitteni jälkeen, ja illasta pitäisi nähdä Mortus Vastavirta-klubilla. Tänään on välipäivä liikunnasta, joten käytetään se sosialisointiin. Tai välipäivä ja välipäivä kun kävelen pitkin Tamperetta puolen päivää :D On kuitenkin kiva nähdä ystäviä. Johan sitä on eristäydyttykin. Katsotaan nyt mitä illasta tulee, koska huomautin etukäteen olevani alkoholiton, mutta odotan mielenkiinnolla muiden suhtautumista asiaan. On eri asia olla "yhden illan alkoholiton"  kuin että pysyvästi.

Toivon ettei asiasta tule ihmeempää haloota, tai alkoholintyrkytystä. On nimittäin ärsyttävin juttu, olet hyvillä mielin selvinpäin ja silti joillain idiooteilla on tarve tyrkyttää viinaa. "Ota nyt, mä tarjoon!" tai "no voit sä nyt yhen juua" ... Öö, en! Vittu kun en vain halua! Olen lupauksen itselleni tehnytkin, jos asiasta tulee tyrkytystä ja jankkaamista, äänestän jaloillani. En todellakaan menetä mitään sillä, että en juo viinaa.

Ensiviikosta on tulossa ihan tavallinen viikko, töitä ja kuntoilua. Torstaina tosin on silmieni lopputarkastus, jolloin katsotaan että miten on silmäni parantuneet. Näen ainakin todella hyvin, joten enpä usko siinä mitään ihmettä olevan. Huomautus kosteuttamisesta korkeintaan. Elämäni paras juttu mennä laserleikkaukseen!

My sweet shadow

Neiti Yrittäjän vuosi alkoi töillä. Niitä on peräti ollut! Puhelin on soinut mukavan ahkerasti, ja tämä loppuviikkoni näyttää työllisesti ihan hyvältä. Toivoa sopii että hyvä meininki jatkuisi, mutta olen henkisesti varautunut hiljaisempaan ensiviikkoon. Vähän tuppaa olemaan sellaista aaltoliikettä tämä. Toivoa kuitenkin sopii, että suunta olisi positiivinen, sillä ajan kuluessa kuluja tulee lisää väistämättä.

Muuten olen lähinnä urheillut. Tänäänkin aamulla kotona ensin tunnin verran ja töiden jälkeen piti mennä vielä spinning kokemaan. Joo, taidan pimahtaa hyvää vauhtia. Huomenna olisi ihan kunnon työpäivä, mutta silti suuntaan töiden jälkeen zumbaan. Tarkoitus olisi jäädä kaupungille vielä asioita hoitamaan, mutta epäilen hieman jaksamistani. Sosialisointiakin pitäisi harrastaa, lupailin nähdä Mortusin jossain välissä tässä loppuviikosta. Ystävän tapaaminen tekee hyvää, en ole herraa nähnytkään hetkeen. En ole oikeastaan nähnyt  pitkään aikaan muita kuin Mr & Mrs Zzy, joiden kanssa vietettiin uuttavuotta. Kai nuo pyhät yms. tekee tehtävänsä, kaikki ovat jossain muualla.

Urheilullinen elämäni tarkan ruokavalion kera on kyllä tuonut oman lisänsä arkeeni. Ihan silläkin, että koska olen liikenteessä n. 10 h per päivä, niin evästystä on oltava matkassa sen mukaisesti. Välistä tuntuu että kannettava jääaappi olisi rok. Onneksi olen jo tottunut eväsraahailuun. Pitää vaan viedä se astetta pidemmälle, ulottaa myös sosialisointiin. En kuitenkaan voi syödä about mitään kahviloissa tai rafloissa tarjottavaa, joten silloinkin omat eväät rokkaa. Haluan kuitenkin tehdä selväksi, että ihan tosissani nautin tästä, eikä minua oikeasti haittaa pätkääkään eväiden raahailu tai se, että en voi noissa ravintoloissa syödä. Liikunnasta tulee mahtifiilis ja kun ruokavalio on kondiksessa, niin se fiilis vaan korostuu. Niin ne ihmiset muuttuu, minustakin tuli urheiluhullu.

Last call for alcohol

Hyvää uuttavuotta armaat lukijani!

Päätös uudenvuodenhulinasta tehty, suunnataan Annalaan istumaan iltaa. Selvinpäin ofcourse, korvaan alkoholin rakkaalla kola zerolla. Kävin aamusta salilla vetämässä vuoden viimeiset treenit, joten ei nyt tee edes mieli mitään mättöä. Kola ja dippikasvikset ovat sopivaa minulle.

Katsottiin tosiaan se Hobitti. Kuulin etukäteen mielipiteitä että olisi liian pitkä, tai turhankin venytetty. Puoliso piti muutamia kohtauksia, esim. ne jätit "turhina fillereinä". Itse kuitenkin rakastin sitä leffaa. Sopivan mittainen, näyttelijävalinnat onnistuneita ja leffa tempaisi mukaansa. Kääpiöt oli tosi symppiksiä hahmoja, ja Thorinia kelpasi naisen kuolata ;) Kuitenkin, täytyy pitää Tolkienista ja Lord of the rings -maailmasta jotta tuosta leffasta voi pitää. Tällaisena fantasianörttinä leffa upposi minuun täysin, mutta jos suhde Lotreihin, fantasiaan ja Tolkieniin on "ihan ok" niin jätä väliin, pitkästyt kuitenkin. Ymmärrän miksi jotkut pitävät leffaa liian pitkänä ja venytettynä, siksi suosittelenkin elokuvaa ensisijaisesti fanikunnalle.


Olen aiemminkin tehnyt hiljaisia uudenvuodenlupauksia, ja luultavasti teen sellaisen tänävuonna myös. Katsotaan nyt mikä se lopulta tulee sitten olemaan. Itse lupaus on usein jotain henkilökohtaista, jota en kerro. Tavoitteita uudelle vuodelle kuitenkin on: raha-asiat ja ura kondikseen. Eihän näissä nyt sinällään mitään vikaa ole, kulkevat käsi kädessä. Saan kuitenkin tehdä asiakaskuntani eteen vielä paljon töitä, ja se onkin tavoitteeni, saada firmani kehittymään. Toinen tavoitteeni liittyy itseeni. Laihdutin vuonna 2012, joten vuonna 2013 olisi aika saada vähän lihaksia tähän lölleröön olemukseen. Fitness-maailma, täältä tullaan. Ja jos jotkut siellä pyörittelee silmiään että joopajoo, taas näitä uudenvuodenhömpötyksiä, niin muistutan, että olen jo laihduttanut n. 14 kg, ja treeni tavoitettani kohden on jo aloitettu. Tiedän mitä teen, en ole ihan ummikko ;) Tähän tavoitteeseen liittynee isompi tavoite: selvä ja herkuton vuosi 2013. Makea (karkki, jäde, jogurttihedelmät, pullat, kakut) saavat jäädä. Jep, koko vuodeksi. Uskokaapa huviksenne, totaalilakko toimii kohdallani parhaiten. Ainakin minulla on kunnianhimoa näissä tavotteissani ;)

*Yum*

Ensifiilikset: Kannatti katsoa!

<3

Mutta pisti melkeen naurattamaan oma muutos vuosien varrella. Lotreista on noin 10 vuotta, ja kuten moni muukin n. 18-20 v neitonen, leffojen komistus oli mielestäni Legolas. Nyt näin 29 vuotiaana Hobitti-leffan silmäniloa oli ehdottomasti Thorin / Richard Armitage. Kuumahan siinä katsellessa tuli.

Mutta palailenpa syvällisemmin leffan pariin later on.

Kick on the upperclass

Ankara vitutukseni sairastumistani kohtaan alkaa laantumaan, vaikka räkäinen olen yhä. Töissä on tullut käytyä, ja tänään peräti pitkällä kävelylenkilläkin. Niin, töitä. Olen ollut aika maassa joulun takia, sillä yrittäjälle jokainen päivä pois töistä on tulonmenetystä. Tämä kuukausi on surkea tulollisesti, sillä pyhien takia on n. viikolla normiviikkoa lyhyempi. Onneksi tänäänkin oli asiakas, ja tilanne ei ole ihan niin karmea mitä vielä kuun puolivälissä pelkäsin.

Joulu lihotti minua hieman, joka on saanut flunssan ja raha-asioiden lisäksi mieltäni hieman matalaksi. Päädyin värjäämään punaisen pehkoni mustaksi, ja samalla päätin nostaa itseni jälleen pystyyn. Flunssalle ei mitään voi muuta kuin odottaa ja parannella. Lihomisen voi aina katkaista, mässäämistä ei tarvitse jatkaa vaikka liikunta olisikin pannassa. Niin, tukkani värjäytyi mustaksi ihan turhautumisen vuoksi. Värjäilin punaista juuri ennen joulua, oikein hehkuvaksi. Kun tulin kotiin keskiviikkona, väri oli jälleen kulahtanut. Hermo meni, joten musta ihan sen vuoksi. Sitäpaitsi, kaipasin lumikkilookkiani.

Tänään on Puolison kanssa Treffi-ilta. Tehdään sitä toisinaan, mennään yhdessä ulos tai tehdään hyvää ruokaa tms. Ideana kuitenkin viettää iltaa toisen kanssa niinkuin sitä joskus aikanaan tutustuessa vietti, ennen yhteenmuuttoa. Ohjelmassa on mennä leffaan, aiotaan katsoa Hobitti. Olen fantasianörtti ja Tolkien oli nero, joten pakkohan Hobitti on nähdä! Näytös vain on aika myöhäinen, leffa loppuu puoli kaksi yöllä. Aiempi sattui olemaan jo niin täysi, että sitten valvotaan.

Uudestavuodesta ei ole ihan käsitystä vielä. Puolisoni päivystää, joten hän joutuu olemaan autollinen ja ajokunnossa. Minut on pyydetty pariinkin paikkaan, mutta kummatkin ovat sen verran etäällä, että en ihan tiedä haluanko ilman Puolisoa mennä. Nimittäin minähän haluan kotiin yöksi, ja taksin saaminen uudenvuodenyönä on helvettiä. Viimeksi soitin taksia kaksi tuntia ennen onnistumista. En mielelläni jää yöksi ilman Puolisoa, vaikka mahis olisikin. Olen pariutunut nainen, haluan kumppanini viereen! Enkä taatusti pistä miestä hakemaan, sillä autolla ei saisi turhia omia ajoja ajaa. Eli saapa katsoa että miten käy. Ehkä sitä mennään jonnekin ystäville iltaa istumaan ja toivomaan, että Puoliso ei joudu juoksemaan työkeikoilla.