This is Halloween..

Viikonloppuni meni Helosania lätkiessä, mutta tuli sitä vähän sosialisoituakin. Lauantaina käytiin moikkaamassa ystäviä Annalassa, mutta ihan kiltisti selvinpäin. Sunnuntai möllöteltiin lähinnä kotosalla, minä kaivaten liikkumaan.

Näin alkuviikosta liikuntakaipuuni on yhä pahempi. Haluan salille! En kuitenkaan vielä uskalla. Ehkä loppuviikosta, ennen lauantaita kun on tatska-aika nro 2. Viikkoni alkoi eläinlääkärillä, vein pienen kissapoikani kastraatioon. Eläinlääkäriasema Tuhatjalka oli ihan asiansa osaava paikka, lääkärit auttavaisia ja mukavia. Puoliltapäivin vaihdettiin Puolison kanssa, minä menin töihin ja Puoliso tuli vahtimaan kipeää Kissaa.  Nyt onkin oudon rauhallista, Kollini on osoittanut hieman mieltään siitä ilkeästä tempusta jonka tein. Laatikkoon. Lääkärille. Hyi!

Huomenna loppuu vahtaaminen ja luotetaan, etteivät nuole toisen haavoja. Pitää sitä töitäkin tehdä. Halloween lähenee, tiistaina Samhain. Rakastan Halloweenia, ja pitää tänäkin vuonna katsoa muutama teemaleffa, kuten Crow, Corpse bride, Saksikäsi Edward tai Painajainen ennen joulua. Bileetkin olisi, lauantaina Bella Morte & Underwold, joka sinänsä houkuttaisi. Ystäväni Mr A:n kanssa oli puhe, että yhdessä sinne mentäisi, mutta en muistanut silloin sitä tatuointiaikaani. En tiedä miten juhlatuulella olen, kun olen juuri ottanut tatuoinnin. Pitää nyt katsoa. Ja kysyä A:lta, että muistaako hän edes suunnitelmiamme suunnata tuonne yhdessä. Paljon mahdollista että ei, onhan hän mies, ja vieläpä tapaus joka ei käytä kalenteria. Tai sosiaalista mediaa.

End of the road

Nyt on kylki kipeänä ja kelmussa, mutta on se taas sen kivun arvoinenkin. Kylki ei kuitenkaan paikkana ollut niin paha mitä kuvittelin. Erityisesti pelkäsin tuota lantionseutua, tatuointini menee vielä suht lähelle alapään herkkää ihoa. Se kuitenkaan ei ollut se pahin alue. Itselle pahin oli ihan selkeästi tuo vyötärönseutu ja rinnan alus. Siinä sai hammasta purra. Sain kuitenkin Tonilta kehut kestävyydestäni. Homma kesti suunnitteluineen n. 5,5 h, tatuointia n 4 h. Yleensä kylki on kuulemma sellainen 2 h kerrallaan -alue, jonka jälkeen tyypit ei vain enää kestä. Ilmeisesti minulla ei ole kovin matala kipukynnys. Kuvasta tulee kuitenkin mahtava, laitan faceen kuvaa valmiina sitten marraskuun alkupuolella.

Tänään teen töitä, asiakkaita ja oppilaiden kirjallisten tarkistusta. Kuu lähenee loppuaan, joten jokainen sentti tulee jälleen tarpeen. Yritykseni suunta on kuitenkin positiivinen, ja rakastan työtäni. Lisään firmani "pakollisia " kuluja pikkuhiljaa, marraskuussa maksan ensimmäiset Alvit, joulukuussa mukaan tulee Yrittäjän eläke. Samaan aikaan alan säästämään veroja varten. Helmikuussa alkaa sitten opintolainani isomman osan lyhennys.

Säästökuurina tämä yrittäjyys on mitä mainioin. Katsellessani muotimainoksia, selatessani henkkiksen katalogia tai surffaillessani goottivaatekauppojen verkkokauppoja en tunne enää samaa "haluan tuon" -kutinaa mitä ennen. Lähinnä tulee pyöriteltyä silmiä niille hinnoille. Alakerran Uff-kirpputoria sen sijaan tulee koluttua hyvien löytöjen toivossa. Alaosille pitää kyllä tehdä jotain. Minulla ei ole enää yksiäkään sellaisia housuja, joita voisin käyttää ilman vyötä. Miksi vaatekaappini kaipaa uudistusta aina tällaisina aikoina kun minulla ei oikeasti ole varaa?

Where waters fall frozen

Alkuviikkoni on mennyt lähinnä niistäessä, olen saanut sitten flunssanpoikasen. Kurkku kipeänä ja nessuja menee, ja itse lähinnä vatuttaa kun ei pääse kunnolla liikkumaan. Huomenna hurja tavoite käydä jälleen salilla, koska tatskan vuoksi en sitten pääse loppuviikosta. Toivon etten ihan kauheasti niistä siellä.

Töitä on jälleen ollut ihan mukavasti näin alkuviikosta, ja toivon puhelimen soivan töitä sinne loppuviikkoonkin. Torstaina on tatuointiaika, joten viikonloppuni taitaa kulua helosania levitellessä ja kylkeäni kelmuttaessa. Mutta mitäpä terveysintoilija laihduttaja minnekään menisi muutenkaan :P

Pakko kyllä suositella kasvisruuan ystäville sitä ostamaani Härkäpapua sarvista -kirjaa. Mainioita reseptejä sellaisista aineksista, joita oikeasti löytääkin kaupoista. Ketuttaa ne reseptit joissa on kasa aineksia joita pitää metsästää jostain Prismoista ja Citymarketeista kissojen ja koirien kanssa. Nämä ovat kuitenkin helpostikin hankittavissa. Joskin, vaativat jonkinverran tuntemusta kasvisruuan maailmasta. Normi makkaranpurijalle ei välttämättä aukene jutut kuten Seitan tai hampunsiemenet. Jos kuitenkin aukenee, niin suosittelen <3

We Fall Down

Kävin eilen toisaan kirpputorilla, ja ihan antoisa radioreissu olikin. Ostelin muutakin, mm. Härkäpapua sarvista -kasvisruokakirjan, sekä helosania torstaita varten. Pitkästä aikaa ostoksilla oli todella virkistävää. Sen motivoimana tuli siivottua koti jälleen kuntoon. Tänään kutsui kuntosali, kokeilin ensimmäistä kertaa Hämeenpuiston Gogo -salia. Kakkosblogini puolelta tästä lisää jos arvio kiinnostaa.

Ensiviikolla on hieman poikkeava aikataulu, tiistaina on jälleen töitä koululla luennon muodossa, iltapäivästä asiakkaita. Torstaina on sitten tatuoinnin vuoro. Aikani on klo 12, ja jos saan aamuksi aikoja niin otan, mutta muuten menen yllätys yllätys - kuntosalille. Tarkoitus olisi paikata tiistai aamun ja torstai iltapäivän poissaoloa tekemällä juuri niin pitkää viikkoa mitä asiakkaita on, joten ajattelin päivystää myös lauantain. Hauskanpito on nyt jälleen ohi, ensiviikonloppuna töitä, seuraavana tatuointi osa kaksi, joten eipä sitä aikaakaan olisi.

Tänään pitäisi vielä hoitaa kotihommia, pavun keittoa, seitanin tekoa yms. kasvisruokahippeilyä, pyykätä pitäisi, kuvailla ja mitata isoksi jääneet vaatteet myyntiä varten ja laittaa kierrätykseen loput... Että sellaista sunnuntai-arkea minulla.

Niin, pikku infona (tai vähän isompana infona :D ) minua ei niin hyvin tunteville lukijoille, että en ole kasvissyöjä (enkä täysi lihaanikaan), vaikka sen kuvan voi joskus jutuistani saadakin. Olen tosi kasvispainotteinen sekasyöjä. Punaista lihaa en juurikaan syö, mutta kalaa, kanaa ja maitotuotteita kyllä. Olen kuitenkin ollut kasvissyöjä aikanaan. Vegaanikin 6 kk. Miksi luovuin? Jaa-a. En enää oikeastaan edes muista. Luultavasti jostain hiton typerästä syystä. Vegaania minusta tuskin enää tulee, koska minusta puuttuu intohimo niin hardcore-hippeilyyn (vaikka ihan oikealla asialla ovat..) Lakto-ovo kasvissyöjä? Ehkä. Katsotaan nyt. Toistaiseksi terveys on ruokalistani päävaikuttaja, ja kasvisruoka tuppaa nyt olemana lihaversioita terveellisempää.

Ja ennen kuin kukaan sekasyöjä vetää hernettä nenuun niin joo, liharuokahan on just yhtä terveellistä, proteiinit jnejne. Joo, kaikki ruoka voi olla terveellistä kun vain tietää mitä tekee! Itse nyt en vain pidä punaisesta lihasta erityisemmin, ja kala tai kana on kallista.

Ruoka-asiat ovat kuitenkin kunkin henkilökohtainen juttu, ja vihaan kaikensorttista tuputusta/saarnaamista puolelta tai toiselta. En halua tunkea porkkanaa kenenkään kurkusta alas, mutta perkele sentään jos sitä makkaraa (tai porkkanaa) koitetaan tunkea miun kurkusta alas niin saan raivarin. Sama homma uskonnon/musiikin/whatever kohdalla. Tämä pikku huomio ihan siltä varalta että joku tuntisi vastustamatonta halua julistaa minulle makkaran paremmuudesta, tai huomauttaa minun olevan huono ihminen kun en olekaan vegaani ;)

Descending winters

Loppuviikkoni jälleen hujahti ohi. Töissä oli onneksi asiakkaitakin, olen onnellinen kun on saanut hieman rahaakin tehtyä. Olen myös viimein saanut liikkeeni näyttämäänkin kampaamolta. Olen ylpeä siitä, mihin suuntaan olen liikkeeni saanut. Muutos alkuperäiseen on huima! Myöskin liikevaihto on kasvanut minun tullessa puikkoihin. Ja olen kuitenkin vasta alussa! 

Eilen tuli sitten vietettyä hieman synttäreitä. Mentiin Caratran ja Namochanin seurassa ravintola Katmanduun syömään, ja siitä meille. Katmandun ruoka oli jälleen todella hyvää, siellä niin pitää käydä useammin! Leivoin Guinness-suklaakakun, joka oli aikas...tuhti! Todella, todella makea kakku! En tiedä miten saadaan tuhottua loppu kakku kahdestaan.. Puoliso saa viedä sitä töihin tai sitten minä tarjoan asiakkailleni. Meillä sitten nautittiin vähän viiniä ja istuttiin iltaa. Ei sitten kuitenkaan päädytty baariin ja hyvä niin. Tuli halvemmaksikin näin. 

Tänään ajattelin tehdä kirppiskierroksen, en ole käynyt pitkään aikaan Radiolla. Ajattelin käydä myös sovittelemassa uusia housuja, koska kaikki omistamani ovat liian isoja. Pitää tutustua omaan kroppaan uusiksi. Ideana viettää mukava, pikku vapaapäivä. 

Mera Noire

Alkuviikko hurahti töitä tehdessä ja kuntoillessa. Olen näemmä todella huono pitämään välipäiviä, en ole kunnolla lepopäivää pitänyt pitkään aikaan. Tänään piti, mutta enhän minä sitten malttanut. Salille en sentään mennyt, tai olisin, mutta tuli asiakas jo heti aamusta. Olen kuitenkin vielä siinä pisteessä uraani, että asiakkaille ei sanota ei. Lauantaitöiltä olen kuitenkin vielä välttynyt. Ja aion välttyäkin.

Perjantaina Puoliso tulee auttamaan liikkeeni sisustushommissa, käydään yhdessä ravintola Katmandussa syömässä ja alkon kautta kotiin. Niin, aion rikkoa sen alkoholilakkoni. Pienellä määrällä, mutta kuitenkin. Tosin, miun alkoholittomuudella ei sitä paljoa tarvitakaan että hattuun nousee. Enkä edes halua. Illemmasta sitten kaupungille, tai mitä mieleen juolahtaakaan. Huomenna pitänee jo vähän leipoa. Onneksi ei tarvitse tuloksia yksin syödä, vaan saankin seuraa <3

Muuten aion pitää rennon viikonlopun, nukkua pitkään ja kotoilla. Ainakin lauantain, sunnuntaina on jälleen hyvä liikuntapäivä. Keskustelin äitini kanssa tänään liikunnasta. Hän vähän huolestui tästä laihtumisestani ja paljosta liikkumisesta, koska olen kerran aikaisemmin laihduttanut itseni vaarallisen laihaksi. Liikkumisella on kuitenkin suurempi merkitys kuin vain kalorit. Stressinhallinta! Olen entinen tunnesyöppö, rakastin lohduttaa ja palkita itseäni ruualla. Mitä pahempi stressi - sen epäterveellisemmin söin. Vaihdoin sen liikuntaan. Ei tämä yrittäjyys stressitöntä ole, joten tulee liikuttua aika paljon. Onneksi äitini on yrittäjä, tietää mistä puhun. Ehkä hän tajuaa minua nyt. Kuitenkin, stressiä tai ei, tämä syksy on yksi elämäni onnellisimmista.

Gloom, beauty and despair

Inspiraatiota pinterestistä.

Olen hieman hämmentynyt. Mieleeni palautui eilen se seikka, että tatuointien yhteydessä pitää välttää hikoilua. Käytännössä tämä merkkaa 2 viikon liikuntakieltoa. Minulla on 2 tatuointiaikaa, koska tatska on iso, joten minulle tämä merkkaa 3 viikkoa ilman salillakäyntiä. Ei kiva!


Aiempien tatuointien kohdalla tällä ei ole ollut minkäänlaista merkitystä, koska en ole juuri liikkunut, mutta nyt tilanne on toinen. Harkitsen tässä jopa homman perumista vain siksi, ettei salikäynnit katkea. Toisaalta, haluan todella sen tatuoinnin, ihan vihoviimeinen asia jota toivon on homman peruuntuminen. Ja Tonille joutuu aikoja odottamaan 6 kk, joten uusintajuttua ei ole sitten ihan heti tiedossa jos en nyt sitten aikojani käyttäisikään. Sitäpaitsi 3 viikkoa ei kuienkaan ole paha, ja kielto koskee nimenomaan hikoilua. Pitänee konsultoida Tonia lisää, käykö leppoisa salitreeni? ettei ihan hikeen asti treenaa? ja jättää sen tatuointialueen treenin väliin, eli minun kohdallani merkkaa keskikroppaa. Pitää kysyä. Ja luvata itselle, ettei anna tuon 3 viikon tauon haitata, vaan jatkaa siitä mihin jäi! Paha tapa minulla, en saa rytmistä kiinni jos homma katkeaa.

Inspiraatiota.

Viikonloppuni on mennyt juuri niin rauhallisesti kuin ajattelinkin. Eilen tuli käytyä salilla, päivystettyä töissä ja iltapäivästä lenkkeiltyä. Herkuttelinkin hieman, katsottiin leffaa ja syötiin pitsaa. Niin, myös minä. Homma mahtui kaloreihin ja valitsin kasvistäytteet. Yum! ja jos liikkuu viikossa 7 h ja kuluttaa 2000 kcal liikunnalla niin eipä siinä tosiaan yksi kasvispitsa näy :D



Ensiviikosta tulee luultavasti perusviikko, olisi peräti töitäkin. Tiistai on myynyt jo aikalailla täyteen. Käyn salilla sen 4 kertaa vähintään, säiden salliessa myös lenkillä. Perjantaina sitten jotain kivaa, koska lauantaina täytän sen 29. Aion leipoa ihan kakunkin. Katsotaan jos saan houkuteltua Puolison vaikka Katmanduun (nepalilainen ravintola Tampereella).  Työpuolelta halloween innostaa, eräs ystävä tilasi minulta halloweenmaskin. Teen kunnon paloarpea, eli verellä läträtään! Otan hommasta pari kuvaa, jotta voin laittaa niitä portfolioon ja firmani fb sivuille näytille. Mahtavaa!

Kuvat: Pinterest.com

Yksi huomio on pitänyt käyttämistäni kuvista tuoda esiin. Kummankin blogini kuvat ovat pääsääntöisesti pinterest.com tai google.com -antia. En juuri kuvaa itse, olen hyvin, hyvin huono siinä. Pinterest.comia suosittelen muutenkin, mahtava sivu!

Dead N' gone

Tekipä hyvää purkaa mieltä painanut asia eilen, sillä saman tien kun päivityksen tein, mielikin parani. Tänään, näin kunnon salitreenin jälkeen koko asia tuntuu kovin pieneltä. Mitä sitä moisia suremaan. Vaikka synttäreitäni juhlisi vain Puoliso ja minä, meillä tulee olemaan älyttömän hauskaa. Puoliso on nimittäin mitä hauskinta seuraa, eikä olisi tosiaankaan mikään eka kerta kun vedettäisiin baarikierrosta kahdestaan.

Meidät kutsuttiin Lahteen huomenna, erään ystävän tupareihin, mutta Puoliso päivystää joten väliin jää tälläkin kertaa. Hävettää kun tulee siellä käytyä niin harvoin, paljon rakkaita ystäviä. Ikävä nillittää omien synttärien vähäisestä väkimäärästä kun itsekään tahdo minnekään päästä. Pitäisi tehdä kunnon Lahtireissu joku kerta, käydä kunnolla siellä ja nähdä kaikkia vanhoja kavereita. Turkuunkin voisi jälleen, veljen luo käymään, sen kanssa oli viimeksi viihteellä kovin mukavaa.

Mutta tänä viikonloppuna kuvio on aika sama mitä viimeksikin, emme tee juuri mitään. Teen huomenna lyhennetyn työpäivän ja häivyn salille. Sunnuntaina olisi lepopäivän vuoro, mutta katsotaan taas nyt sitten. En minä eilenkään voinut olla menemättä ulos, kun kerta oli hyvä ilmakin. Minusta on huomaamattani kuoriutumassa urheiluhullu. Addiktoivaa touhua.

Ainoa ikävä puoli, että jälleen olisi laitettava rakkaita ja ihania vaatteita myyntiin. Eräskin Morticia Addams-tyylinen hameeni, viimetalven ostoksia, josta tässäkin blogissa olin niin iloinen. Nyt se vaan on liian iso! Yksi Lip Servicen pvc paita ei eksynyt päälleni kuin kerran, ja myyntiin menee liian isona. Ilonani on toki olleet nyt sitten kaikki ne vähän pienet vaatteet joita en pois ehtinyt heittämään. Harmittanee vähän siltikin, myydä nyt sellaiset vaatteet, joita rakastaa ja haluaisi kovin vielä käyttää.

Maybe tomorrow is a better day

Möh. Hieman ottaa nyt aivoon. Puhuessani ihmisille aikeistani juhlistaa synttäreitäni, reaktio on ollut yllättävänkin masentava. Ok, ymmärrän jos on jo ehtinyt solmimaan muuta menoa. En odota kenenkään peruvan takiani aiemmin sovittuja juttuja, eikä siinä mitään. Ilmeisen suosittu viikonloppu, monella on jo jotain muuta tiedossa, homma ok. Mutta ihmiset, jotka lasken ystävikseni, ja jos reaktio on "Noo katotaan nyt, en oikeen tiedä, tarvii nyt miettiä, ehkä..." saa kyllä masentuneeksi. Ok, kitti kun välität. No, ainakin ovat rehellisiä. Parempi sekin että suoraan sanoo, ettei mitään "joo toki, tottakai tuun" eikä sitten ilmestykään. Ketuttaa silti.

Näyttänee vahvasti siltä, että ainoa kuka on innolla kanssani juhlimassa, on Puoliso. Muut läheiseni ovat ehtineet sopia muuta, ja loppuja ei kiinnosta. Lisähuomautuksena, että kyseessä on Tamperelaiset, koska en ole mitään massiivisia Partyja pitämässä. Aiemmin mietin, että ensivuonna pidän kunnon juhlat kun täytän sen 30, mutta nyt juuri on sellanen fiilis, että en tasan pidä enää yhtään mitään juhlia asian tiimoilta.  Voisi säästää euroja ja karata jonnekin ulkomaille Puolison kanssa tms.

Mutta enough ranting. Loppuviikko on käsillä, ja toistaiseksi lauantaini näyttää varauksettomalta, joten luultavammin painun lähinnä kuntoilemaan salille, ja ehkä järjestän liikettäni. Sain viimein uuden pesupaikan, edellistä tyylikkäämmän. Perjantaina vanha viedään pois, joten saan siivottua paikkaa uuteen uskoon. Ostin ebaysta hienoja sisustustarroja, jotka sijoitan liikkeeni tyhjille seinille epämääräisten lehtileikkeiden sijaan. Vaihdan myös teemaväriä aiemmasta violehtihtavasta vihreäksi. Vihertävä nyt vain on alkanut muotoutumaan liikkeen väriksi violettia vahvemmin. Pikkuhiljaa yritykseni alkaa näyttämään enemmän itseltäni. Hommaa toki vielä on, haluaisin uudet, yhtenäiset tuolit, ja yhden parturituolin. Tiski on niinikään aika ruma, mutta katsotaan jos sijoitan siihen jonkin "pöytäliinan". Hurjan pitkälle olen kuitenkin sisustuksellisesti päässyt verrattuna lähtötilanteeseen.

Our Time

Kotihiiri piti aikomuksensa, ja tuijotti viikonlopun verran leffoja koneelta. Kunnon klassinen kotiviikonloppu! Alkuviikko on ollut aika hektistä. Salia, töitä, koululuentoja, tehtävien tarkistusta... ja sama meno jatkunee vielä. Hassua, näin "elämättömäksi" minulla on oikeastaan aika vilkasta.

Tänään piipahdin Caratran luona, leikattiin hieman hiuksia ja turistiin mukavia. Viime tapaamisesta oli hetki, joten oli mukava nähdä ystävää. Tänään jätettiin myös Vvo:lle asuntohakemus. Halutaan muuttaa. Joo, ollaan siitä aiemminkin puhuttu, mutta nyt ollaan ihan tosiaan hakemassakin sitä. Asunnonosto on toistaiseksi unohdettu juttu. Ei ole sellaiseen varaa, mutta tästä on päästävä pois. Pieni ja kallis.

Haettiin asuntoa mm. Hataanpäästä, Hervannasta ja Härmälästä. Kaikki ihan työpaikkojemme takia. Hataanpää ja Härmälä on miehelle helppo, Hervanta minulle. Lukonmäki tms ei käy, koska mies ei pääse sieltä kulkemaan. Minulle aika sama minne, kunhan asunto on isompi ja suhteessa kokoon edullisempi.

Viikonlopun olen niinikään kotosalla. Varsinkin jos muutto uhkaa, tarvitaan joka sentti. Seuraava viihteellinen viikonloppu on parin viikon kuluttua, syntymäpäiväni. Täytän 29, ja ajattelin silloin mennä hieman yöelämään, joten tervetuloa seuraan!

Bites and bloody kisses

Kulutin loppuviikkonikin lähinnä töitä tehdessä ja vapaa-aikani nakotin salilla. Jopa siinä määrin, että perjantaina oli kroppa totaalisen kipeä. Torstaina tuli nähtyä Mr A, mutta siinäpä viikon sosiaalinen elämä. Tänään oli jälleen töitä, ja töiden jälkeen Gogon salille Rouva J:n kanssa. Tämä Annalan ystäväni minut salille alunperin houkuttelikin, ja nyt sitten päästiin sinne yhdessä. Uusiksi sitten maanantaina.

 Hmm. Juttuni alkaa menemään pelottavasti urheilupainotteikseksi :D Mutta minkäs teet kun vapaa-aikasi lähinnä koostuu liikunnasta ja arjen pyörittämisestä.

Tänään ajattelin viettää leffaillan, tuijotella hömppää Viaplaysta ja Vodlerista. Mitään iltasuunnitelmia ei ole ilmaantunut, joten vietän mieluusti koti-illan Puolison kainalossa. Huomenissa kai olisi hyvä pitää se lepopäivä liikunnasta, joten pitänee nauttia vapaapäivästä muilla tavoin. Mikäli kykenen, Hämeenpuistossakin on nimittäin sali :D

Servant of Sorrow

Takana on hurjan pitkä työpäivä - 11 h, mutta olo on tyytyväinen. Aloitin aamuni yritystalousluennoilla koululla, ja viimeinen asiakkaani lähti ennen kahdeksaa. Yksi isoimmista päivän iloista oli kommentti laihtumisestani. Entiset (tai vähän nykyisetkin) työkaverithan näkevät minua n. 2 kertaa kuussa, ja tänään sitten yksi ihmetteli että olenpa laihtunut reippaasti ja kyseli miten sen tein. Kyllähän sen nyt itse huomaan, kroppani kun tunnen, ja vaatteetkin ovat isoja, mutta ensimmäinen ulkopuolisen huomaaminen lämmittää kummasti mieltä. Huomenna sitten hyvillä mielillä salille jo aamusta. Mainittakoon nyt myös laihdutukseen ja elämäntapamuutokseen keskittyvä blogini Losing it jos jotakuta kiinnostaa seurata dieettilätinääni enemmänkin.

Käytiin eilen leffassa, katsomassa studio Ghiblin ja Goro Miyazakin uusin elokuva Kukkulan tyttö, sataman poika. Jos pitää Miyazaki-elokuvista, suosittelen lämpimästi. Juuri niin ihanan eskapistinen mitä Liikkuva linna, Totoro tai Henkien kätkemäkin on. Me kun menimme leffaan maanantaina, niin paikkahan oli ihan hiljainen. Oltiin näytöiksen ainoat. Ensimmäisen kerran saatiin ihan "oma" sali. Olikin nautinnollista katsoa leffaa ja löhötä penkeillä juuri niin kuin haluaa.

Aionko tehdä tällä viikolla muuta kuin töitä ja kuntoilla? Saa nähdä, mutta tuskin. Ainakaan mitään viihteellistä ei ole ohjelmaani ilmestynyt! Sitäpaitsi, loppukuusta minä 29, siihen on hyvä säästellä.