Vappuviikko on alkanut, ja iloitsen siitä, että se on vajaa viikko. Itselläni on perjantain pyhän lisäksi tiistai vapaa, olenhan lauantaina kuitenkin töissä. Mutta mukavan pätkittäistä, maksimissaan pari päivää töitä putkeen.
Näillä näkymin mennään kaverin luo Hervantaan vappuna, tyyppi muutti takaisin Tampereelle pohjoisessa asuttuaan noin vuoden. Tyyppi on mukava, iloinen ja hauskaa seuraa, mutta sen musamaku.... Se on räppi-ihmisiä henkeen ja vereen. En tiedä miten kestän kokonaisen illan sen kämpillä kun sen musamaku on vaan niin perseestä. Pitää kai kiskoa alkoholia niin että musa haittaisi vähän vähemmän.
Joku sanoisi, että hyi hitto kun oot rajoittunut. Että eikö nyt vähän voi antaa periksi, ei kai se niin iso juttu ole. No olenhan minä yrittänyt. Monet iloiset illat olen yrittänyt olla välittämättä musiikista. On vain pari genreä, joita en vain voi sietää ilman suurta vitutusta. Räppi ja listahitit. Paskaa musiikkia ei voi vain "ignorata". Vaikka miten yritän olla välittämättä, en voi sille mitään että haluan räjäyttää sen soittovehkeen. Saan lähinnä hedaria jos musiikki on jatkuvasti ihan täyttä paskaa. Tiedän kyllä, että Tyypin tunteet mun musaa kohtaan ovat varmaan aika vastaavat. Sen into räppiä kohtaan on sen verran aitoa, olen huomannut tyypin ilmeet kun itse hehkutan vaikka Turmion Kätilöitä. Ei sille vaan voi mitään, en pysty opettelemaan tykkäämään jostain mistä en pidä. Räppi on paskaa vaikka miten kuuntelet. Listahitit todistaa sen. Listasoitot raikaa radiosta 10 kertaa työpäivän aikana, ja se vitun Tykkään susta niin että halkeen on just niin paskaa että halkeen vielä sadannella kuuntelullakin. Puoliso on mukavan sietokykyinen. Kohtelias. Sen musamaku liippaa omaani, mutta ei se saa hedaria ja vitutusta paskasta musasta.
Tämä saikin mut miettimään sitä kuvitteellista tilannetta että millaisen tyypin kanssa en ikänä voisi olla yhdessä. Musiikkimaku on mulle aika iso asia. Jos pitäisi jakaa elämää ja arkea jonkun kanssa, pitäisi olla edes vähän yhtenevät musiikkimaut. Ei tarvi rakastaa samoja bändejä, mutta esim. Rap, Hiphop, rnb, poppi.. En voisi olla tyypin kanssa joka haluaa sellasta paskaa kuunnella. Eikä se ikänä varmasti voisi olla naisen kanssa jonka musamaku on näin raskas. Toisaalta, olisi yhtä ahdistavaa jos toisen musamaku olisi niin rajoittunut, että ei voi baarissa käydä sen takia, kun musa on paskaa. Joo en käy Fat Ladyssa just siksi, että musa on paskaa ja tupa täynä teinejä, mutta esim. Aussie Bar oli hauska paikka huonosta musasta huolimatta.
Toinen asia minkä en uskoisi toimivan, olisi absoluuttinen urheiluhulluus, oli kyse sitten itse kuntoilemalla tai telkkaria tuijottamalla, ei se toimisi. Käyn kyllä salilla, mutta nautin siitä, että voin käydä toisen kanssa oluella tai burgerilla. Jos sen sijaan toinen osapuoli vetää jatkuvasti rahkaa ja parsaa ja hokee että alkoholi tappaa gainssit niin ei vittu. Siitä huolimatta että olen salikissa, en kestäisi jos toinen olisi salikolli. Ja tämä havainto oli mulle aikas iso yllätys. Telkkari ei ole sen parempi vaihtoehto, haluan töllöttimen itselleni ilman urheilurajoituksia. On parasta, että Puoliso ei ole innostunut mistään urheilulajista edes telkkarissa. Sitäpaitsi, mun horror image miehestä on sellainen karjala-lippispäinen sm-liigafani jonka ykkösrakkaus on aina auto, ja lempiruoka olut ja makkara. Musiikkina mitä radiosta nyt tulee, tai vielä pahempaa, suomiräp. Tähän vielä yhdistettynä "elämäm koulu" tai joku amiksen autopuoli, niin pahin painajainen miehestä on valmis. (Tiedän, itse edustan ihan varmana jonkun pahinta painajaista naisena... And I'm loving it!)
Jumalattarelle kiitos että mulla on Puoliso. Mun oma pelinörtti, jonka kanssa voi aina uppoutua fantasiamaailmaan joko sarjan, leffan tai pelin muodossa. Tyyppi joka antaa mun olla mitä olen, joka aina ymmärtää mun häiriintynyttä huumoriani tai raskasta musamakuani. Mies joka luukuttaa Turmion Kätilöitä mun kanssa. Jaan mieheni mielellään pelin kanssa, voinpahan lukea rauhassa mangaa tai kirjaa. Puoliso yllättää minut juuri oikeilla tavoilla, siivotulla kodilla, suklaalevyllä tai leffalipuilla. Onneksi meillä menee niin hyvin, Puoliso on tehnyt musta aika helvetin ronkelin miesten suhteen :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti