Oikeastaan tilanne sai minut jo havahtumaan. Ensimmäistä kertaa olen näin huolimaton, etten koko vuonna huomaa väärää tulorajaa. Aiemmin ajattelin, että työssäkäyvällä pitää olla elämässä nautintoja, tai tunnen työssäkäynnin turhaksi. Selitin asiaa entisessä blogissani joskus, kuinka tarvitsen shoppailua yms, todisteeksi etten käy töissä turhaan. Miten typerä ihminen voikaan olla! Maksan joitain shoppailujani yhä luottokorttilaskun muodossa, hennesin nettikauppaan on tili, jota tulee kuukausittain lyhennettyä. Löysin osamaksutaivaan hyvän aikaa sitten, ja nyt selvitän tietäni ulos sieltä. Kaupungilla en ole kaupoilla käynyt aikoihin, tupakkaan ei mene rahaa, nettishoppailu on viimeinen rahareikä, joka on saatava kuriin. Ilman tätä köyhempää kuukautta, kun jokainen sentti on budjetoitava, olisinkohan tajunnut pikkiriikkistä ongelmaani nimeltä nettishoppailu.Aiomme tosiaan ostaa yhteisen asunnon, joten nyt on viimeinen aika muuttaa kulutustottumuksiaan. Jos asumiseen menee enemmän rahaa mitä ennen, jostain senkin rahan on tultava. Se nipistetään shoppailusta, viihteelä olosta, tyyriistä ruokatottumuksista. Täytän juuri ennen Samhainia 28. Olkoon lupaukseni seuraavalle vuodelle, että sinä aikana nollataan luottotili, hyltään osamaksutilit ja kerrytetään eurot omalle tilille lepäämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti