torstai 13. joulukuuta 2012

Feel so numb

Tänään. Esitutkimus. Jos kaikki ok, huomenna leikkaus! Hui. Saatan viimein päästä näistä perkeleen rilleistä eroon! Mitenniin vihaan silmälaseja?

Stressaan hieman työkuvioita, joulukuu kun sattuu olemaan vajaa työkuukausi. Joulupyhät lyhentävät työviikkoani viikolla, ja se tekee ison loven tienesteihini. Pistää pelon puseroon, että saanko menoihin tarvittavat eurot kasaan. Noh, ei se murehtimalla muutu, mutta en haluaisi rasittaa Puolisoa tai sen säästöjä tällä asialla.

Viikonloppuna onkin siis vankka aikomus pysyä kotona, ja jos vain suinkin lääkäri sallii, käydä salilla ja töissä. Todellakin haluan olla töissä joka hetken joka on mahdollista. Enkä ainakaan ryypätä tienestieruojani. Sosiaalinen elämänäi on suorastaan vitsikkään onnetonta, käyn töissä, liikkumassa ja olen kotona. En näe ketään, en juttele kenellekään. Vapaalla ollessani katson Ghost whispereriä tai luen Black dagger brotherhood-kirjasarjaa. Osittain vaikuttaa kyllä se, että läppärini hajottua en ole enää tietokoneellistettu töissä. Menen aika aikaisin nukkumaan, joten se chattiaika vaikka facessa on aika pieni.

Toisaalta, aina minulla näitä kausia on ollut. Rahastressin yhteydessä erityisesti, en saa keskityttyä kevyempiin asioihin. Samaan aikaan toivon ajan pomppaavan tammikuuhun ja vaikean ajan yli kuin että aika jäätyisi ja saisin enemmän aikaa tienata vuokraeuroni. Ehkä sosiaalinen elämä ja rentoutuminen tekisi hyvää, enkä pohtisi euroja niin kovin. Erityisesti, koska tähän asti kuukausi on ollut ihan hyvä, parempi mitä viimekuu. Murehtimiseni on samaan aikaan ymmärrettävää että turhaa. Kuka murehtii tammikuussa odottavia asioita joulukuun alkupuolella? No minä :3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti