The leikkaus.

Jälleen ollaan sitten kokemusta rikkaampi.

Eilen oli esitutkimus, tänään leikkaus. Paikaksi valikoitui Terveystalo, ihan hyvän tarjouksen perusteella. Esitutkimus vei aikaa 3 h, ja ikänä ei ole silmiäni niin perusteellisesti katseltukaan. Alkoi ihan perinteisellä optikoinnilla,  missä kateltiin vahvuuksia ja hajataittoja. Siitä siirryttiin kuvaamaan, silmää mittailtiin ja kuvailtiin normitilassa ja laajennettuna aika monesta vinkkelistä. Leikkaava lääkäri kurkki silmiini myös, ja antoi lopullisen tuomion. Itse sain kuulla olevani kerrassaan täydellinen kandidaatti leikkaukseen. Sarveiskalvonikin oli normia paksumpi. Yleisin syy miksi leikkausta ei voida toteuttaa on liian ohut sarveiskalvo. Silmät laajennettuina lähdin eilen lekurilta töihin, mukanani kasa ohjeita miten valmistautua tulevaan.

Nukuttua sain yllättävän hyvin, vaikka leikkaus oli heti aamusta. Ensin minulle juotettiin pari särkylääkettä ja diapamia. Odottelin lepohuoneessa vaikutusta n. 30 min ja turisin hoitajan kanssa. Pääsin myös seuraamaan mikä minua odotti, sillä leikkauksia tehtiin 3 sykleissä. Minun saapuessani yksi oli lepäämässä ja yksi leikkauksessa. Kun toinen tuli leikkauksesta, pienen odottelun jälkeen olikin minun vuoroni. Silmiini laitettiin puudutetta, ja pääsin pitkälleni laserin alle. Homma itsessään oli aika kivutonta. Oikea silmä meni kuitenkin "kivuttomammin", vasemman kohdalla lääkärin mukaan keho osaa jo vähän odottaa tulevaa ja vasen pistää hanttiin. Vasen tuntuikin selkeästi enemmän. Itse leikkaus oli nopea, n. 20 min. Silmät sikkuralla ja sumeana pääsin lepäileämään lepotuoliin. Simät ummessa viltin alla makoilin n. 1,5 h, hoitajat välistä kostuttaen silmiä silmätipoilla. Lopulta silmien vuoto alkoi helpottaa, ja saatoin soittaa Puolisolle hakuaikaa. Näön parantumsien huomasi selvästi jo lähtiessä. Lasit jätinkin sinne, hyväntekeväisyyteen. Luomet tuntuvat hiukan raskaalta ja silmässä on sellainen tunne kuin olisi nukkunut piilarien kanssa, mutta näkö on selkeästi parempi jo nyt. Viikon kuluessa pitäisi sumeuden ja tämän "roska silmässä" tunteenkin lähteä.

Viikkoon en saa meikata silmiäni, en saa saunoa, en hieroa tai koskea silmiini. Lakkaakin pitänee töissä varoa. Salille voin palata parin päivän kuluttua, ja maanantaina onkin lääkäriaika, hän vilkaisee silmiini vielä. Jälkitarkastusaika on tammikuulle. Silmätippoja saan käytelläkin suht pitkään. Olen kuitenkin ihan fiiliksissä. Ei laseja, piilareita, optikoita... Oli mieletöntä katsoa telkkariakin, kun näki tekstinkin selkeästi ilman laseja.