Huu mikä päivä. Olen juossut ympäri kaupunkia, nähnyt Serkkuani ja kerennyt firmanikin muuttamaan.
Aamuni alkoi salilla, tuli tehtyä kunnon treeni. Säntäsin salilta kodin kautta siivoamaan entistä työpistettäni ja laittamaan loput kamat kasaan. Vuokra-auto piti hakea kaupungista, ja poimia samalla reissulla uusi työläppäri. Pakattiin kamat valmiiksi autoon ja treffattiin Serkku. Iltapäivästä sain sitten avaimet uuteen tilaan, ja vietiin tavarat. Palautettiin auto saman tien ja mentiin Flameen syömään.
Flame oli ruokalana uusi tuttavuus, ei olla ennen käyty. Paikka oli tilava ja aikas tyhjä muista asiakkaista. Palvelu pelasi, plussaa niistä "kutsunapeista" - pystyy nappia painamalla pyytämään tarjoilijan tai vaikkapa laskun. Ei enää sitä tuskaisaa odottelua että koskas sitä laskua... Ruoka oli mainiota, burgereista kysyttiin kypsyysastetta, chilimajossa maistui chili ja valkosipulikin oli tosiaan valkosipulia! Annoskoko vaan mielestäni vähän pienenlainen. Jaksoin nimittäin syödä kaiken, ja olen yleensä todennut että jos minä joka syö vähän mutta usein jaksaa raflassa syödä kaiken niin silloin annos on miehelle liian pieni. Puoliso tosin ei valittanut, mutta jotenkin voin vaan kuvitella mitä esim. isäni tuumaisi annoskoosta. Jälkkärinä nautittu juustokakku oli kyllä yksi parhaimmista maistamistani. Plussaa raflalle myös komeasta tarjoilijasta, jösses mikä mies. Tatuoitu pitkätukka <3
Huomenna olisi sitten aamusta tavaroiden järjestelyä, uuden firman sisustamista. Iltapäivästä sitten vähän hommia. Nyt on samaan aikaan onnellinen että jännittynyt olo. Olen ollut töissä tuossa kyseisessä liikkeessä ennen, joten tiedän sen tyypillisen asiakasvirran. Silti jännittää. Tässä on niin paljon kiinni, epäonnistuminen ei ole vaihtoehto. Saa nähdä tuleeko uni ensiyönä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti