Cold

Viimeinkin "viikonloppukooma" on taas selätetty, ja tunnen oloni taas normaaliksi. Onneksi tänä viikonloppuna ei pitäisi olla mitään bileitä. Ei niin kiva jos lauantaina pitää hauskaa niin torstaina vasta on oma itsensä. Ja tarkennan vielä viime postauksesta, että kyseessä ei siis ole krapula mikä kestää näin kauan. En ole pahoinvointinen tai päänsärkyinen, vaan ennemmin se kilpparivaivainen zombie. Mitään ei jaksa, huvita tai viitsi. Väsyttää, eikä motivaatiota ole oikeastaan mihinkään. Parempi jättää biletykset tarkkaan valittuihin ajankohtiin.

Iloinen asia on, että viimeinkin olen laihtunut hieman. Kilon pudotus voi olla liian aikaista iloita, sillä se kilon-parin nesteiden katoaminen on about se, mihin tähänkin asti olen päässyt. Se jatko on se ongelma, vaikka miten treenaa ja syö terveellisesti, niin mitään ei tapahdu. Mutta kilokin on aina eteenpäin, on aina toivoa. Lääkkeillä olen ollut nyt kaksi kuukautta, korkeammalla annostuksella about kaksi viikkoa. Josko annoksen nosto olisi vähän purrut ja saisin viimein läskiä katoamaan.

Se muuten ärsyttää ihan hulluna, että vaikka tyypit tietää mun sairasvan kilpirauhasen vajaatoimintaa, silti ei oteta tosissaan sitä, että sairaus tekee painonpudottamisesta vaikeaa. Silti ajatellaan, että olen vain laiska pullukka joka vetää iltaisin mättöä naamaan kaksin käsin. Että perinteinen "syöt vain terveellisesti ja liikut" -resepti auttaisi. "Kyllä tolla ruokavaliolla pitäis kilojen karista, varmasti syöt jotain ylimääräistä!" Ei - mun aineenvaihdunta on hidastunut. Vaikka söisin porkkanan päivässä ja liikkuisin kuin hullu, ei se paino siltikään välttämättä laske. Helposti ajatellaan, että nyt kun olen hetken tyroksiinia napsinut, niin kaikki on taas normaalia. Pari nappia ja ongelmaa ei ole?  "Sullahan on lääkitys, eikö homma ole nyt hoidettu?" wrong. Näissä hommissa kestää. Parin kuukauden tyroksiinit voivat tuntua olossa, mutta muut oireet? Painoa on yhä vaikea pudottaa. Tukkaa lähtee siihen malliin että pelkään olevani kohta kalju. Menkat ovat säännölliset, mutta kesto ja määrä ihan mitä sattuu. Ruumiinlämpö on parempi, en ole enää ihan niin hyinen, mutta matala se on yhä. Ja se aivosumu tulee ja menee. Välistä parempi ja välistä on ihan jäätävä jumisumu. Pääsääntöisesti olo on hyvä, mutta olenko terve? En helvetissä. Saa katsoa, mutta en ihmettelisi jos annosta nostetaan taas kontrolleissa sitten toukokuussa. Annostustahan on nostettava pikkuhiljaa, jos kerralla rysäyttää annoksen korkeaksi niin tulee ihan varmasti liikatoiminnan oireita. Mutta nyt mulla on toivoa. Annosta on nostettu ja painokin vähän pudonnut. Merkki paremmasta. Josko tukkakin lakkaisi lähtemästä ennen kaljuuntumista. Onneksi olin alkujaan tosi tuuheahiuksinen, on mistä lähteä.

Ensiviikolla olisi pääsiäisloma. Pääsiäisestä pitäisi tulla aikapankkipäiviä, mutta mä käytän ne samantien. Koska pomo. Ne, jotka haluaisi ylitöitä tehdä, eivät saa, koska tunteja ei ole. Minä, joka haluaisin tehdä minimin, en millään saa vapaalauantaita, koska ei muka olisi tekijöitä. Ellen halua olla 6 viikonloppua putkeen töissä, aikapankkipäivät on käytettävä. Nyt kun on pääsiäisenä pitkä loma, olen varmana sen 6 viikkoa putkeen sitten sen jälkeen. Koska ei muka ole tekijöitä. Ja puolet vinkuu, että haluaisi tehdä ylimääräistä. Yhdelle tarjottiin kuukauden vapaita lauantaita kun nyt on 6 viikonloppua putkeen. Minun kohdalla ei tollaista porkkanaa tarjottu, "Voivoi, tämä ala nyt on tällainen". Ja jos yksi saa toukokuun kaikki lauantait vapaaksi, kuka ne tekee? Muunmuassa minä, kenenkään muun on sitten turha haaveilla toukokuisesta vapaalauantaista, sillä silloin alkaa myös kesälomakausi. No, toukokuussa on porukoiden synttärit, jonka olen jo toivonut. On yksi toukokuinen lauantai, joka on taatusti vapaa. Pomo ei voi olla niin kusipää, että ei antaisi mulle vapaata omien vanhempieni synttärien takia. Mulle raivotaan kun en tee ylitöitä, halukkaiden taas ei anneta. Yep - tosi loogista. Onneksi arkivapaat ovat ihan kiva juttu. Pitää nyt ottaa pääsiäisestä kaikki irti. Ties koska on kaksi vapaapäivää putkeen seuraavaksi. Puoliso on niinikään pääsiäisenä vapaalla. Ei kuitenkaan lähdetä pohjoiseen, vaan ollaan kotona. Suunnitelmissa pitää Scandal -maraton, nukkua pitkään, käydä leffassa ja nauttia yhteisestä ajasta. Ensiviikon torstaina klo 15 jätän sakset narikkaan viideksi päiväksi, ja tirvaisen jos yksikin edes ehdottaa "voisitko vähän leikata?". Joo voin - se maksaa sitten satkun per pää!